sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Sunnuntai, eikä taaskaan parrasta asiaa...

Sunnuntai, aina yhtä laiska sunnuntai.

Olin kotona eilen keikalta joskus kahden pintaan ja nyt meinaa väsyttää.
Kolme settiä soiteltiin häissä eilen Heartbreakersin kanssa, ja tunnelma oli kyllä katossa yleisön parissa! Hauskaahan tuo on! Mutta yllättävän raskasta, että vaikka mitään voitelujuomia ei tullutkaan otettua, on olo silti kuin katujyrän alle jääneellä. Vanhuus ei tuu yksin. 
Heartbreakes ennen vetoa. Kuva: Tuomas Rajamäki&selfiestick

Talolla homma on vielä hiukan kesken, mutta muutto on silti torstaina. Yritetään nyt saada kuitenkin keittiö pakettiin ja olohuoneen katto maalattua ennen kuin aletaan asuttamaan sitä. Ja käydään sitten suihkussa hetken aikaa jossain muualla. Tai sitten ei vaan käydä suihkussa, eihän se maalla oo niin justiinsa. 

Mulla on tuossa pari kotimaista mielenkiintoista parranhoitotuotettakin odottamassa testiä ja arvostelua, ja lupaankin ottaa ne heti käsittelyyn kun tämä perkeleen muuttohässäkkä on ohi. Sain jo viikolla palautteenkin että tämä blogi on kuin Me Naiset, että ei partajuttuja enää ollenkaan. Ja totta on ainakin tuo jälkimmäinen ollut hetken aikaa. Me Naisia en oo lukenu. 

Komeeta sunnuntaita kaikille!

A-J/Parrakas Mies

torstai 16. kesäkuuta 2016

Viikko muuttoon!

Näin se deadline lyö vastaan! Talon avaimet saatiin toukokuun viimeisellä viikolla, ja nyt on enää viikko sovittuun muuttopäivään!
Keittiö on putkimiestä, sähkömiestä ja pientä kittausta ja maalausta vaille valmis ja sauna ja kylpyhuonekin kohoaa tasaiseen tahtiin!
Ainut mitä mulla on enää tehtävissä on maalaus, ja sitähän riittää! Katot on tummaa puupaneelia, joka tekee huoneista melko tummat, ja tarkoitus on maalata valkokuullolla ne vaaleiksi. Eteisen katto onnistui ihan hyvin, ja kun se on hieman matalammalla, sain sen ilman apuvälineitä maalattua. 
Olohuoneessa on kuitenkin erilaista ja eri väristä paneelia, joten yksi kerros ei riitä, ja pitää duunata varpaillaan... Puuh... On tää rankkaa. 

Mutta, aloitin tässä samalla sen kauan haaveilemani moottoripyöräkortin suorittamisen, ja olenkin tällä viikolla jo suorittanut kaikki tarvittavat teoriatunnit! Se olikin melko iisiä, Cap-autokoululla nimittäin teoriatunnit voi suorittaa etänä vaikka puhelimella! Ei muuta kun tietty ohjelma ladataan puhelimeen, yhdistetään oikeaan virtuaaliteorialuokkaan ja avot, ollaan tunnilla!
Erkki ja minä teoriatunnilla.
Nyt tarvitsisi sitten suorittaa vielä teoriakoe, kuusi ajotuntia sekä käsittelykoe ja inssi niin olisi pyöräkortti plakkarissa! 
Ainut huoli on, että onko moottoripyöräkortin omaavan sanottava pyörää pärräksi? Aivan saatanan ärsyttävä nimitys. 

Viikonloppuna olis myös taas pitkästä aikaa keikka! Pitääkin ostaa uudet bassonkielet...

Palataan!

A-J/Parrakas Mies

maanantai 13. kesäkuuta 2016

South Park-festivaali: rässiä ja rouheeta meininkiä!

Viikonloppu menikin sitten sujuvasti hevimmän musiikin parissa Tampereen Eteläpuistossa!
Perjantai oli selkeästi trashmetal-päivä, kun lavalla kohkasi Lost Society, Stam1na ja Slayer! Hieman hitaampaa komppia tarjoili Triptykon, ja leveää haaraa Amorphis. Kuten edellisessäkin postauksessa taisin sanoa, minut yllätti positiivisimmin Lost Society! Vaikka en kauhea rässimies olekaan, minut vakuutti heidän lavatyöskentely ja rouhea meininki!  
Slayer oli mukava nähdä, mutta jotenkin keikka jäi silti hieman latteaksi... Muutaman biisin välein pidetyt tuijotustauot olivat myös minusta vähän turhia, mutta toisaalta, onhan siinä tuotannossa aika sahaaminen, että varmasti jo ikämiehenä kaipaa hieman hengähdystaukoja säännöllisin väliajoin. Ja niin kuin sanottua, Slayer soitti aivan saatanan lujaa! Vaatteet vaan lepatti tuulessa, ja jouduin työntämään taskusta löytynyttä paperia syvälle korviin, jotta en kuuroutuisi...

Lauantaina ehdin hiukan myöhemmin pelipaikalle, ja mm. Mokoman missaaminen hieman harmittaa. Powerwolf painoi saksalaisella vakavuudella miehekästä heviä päälavalla kun kiirehdin toiseen South Park-päivään joka näyttäytyi paljon aurinkoisempana kuin perjantai. 
Illalla ehdittiin vielä näkemään Reckless Love, Soilwork ja illan päättänyt Bullet For My Valentine, joista Soilwork oli positiivisin yllätys! Vaikka kyllähän me kaikki tiedetään että ruotsalaiset taitaa tuon hevin tekemisen! 
Bullet For My Valentinestakin olen tykännyt aina, varsinkin eka levy oli kova, ja hyvä meininki oli keikalla, mutta joku silti jäi uupumaan vedosta...

Kuva: Alisa Komedova

Joka tapauksessa, viikonloppu oli onnistunut, ja South Parkille on nostettava hattua järjestelyistä, päälavan ja telttalavan välinen bändien vaihto oli mutkaton ja toimiva, olutpisteitä riittävästi,  ja muutenkin festarialueella oli leppoisa tunnelma!
Heviä on nyt saatu hyvä ja tiivis annos, katsotaan missä seuraavaksi heilutaan!

A-J/Parrakas Mies

perjantai 10. kesäkuuta 2016

South Parkin perjantai oli aiva hyvä!

Ensimmäinen South Park-päivä on nyt lusittu, ehdittiin tonteille juuri kansainvälisen diilin Universalin kanssa solmineen Ember Falls-yhtyeen viimeiseen biisiin telttalavalle. Se oli aiva hyvä kappale!

Pientä vesisadetta oli ilmassa kun Amorphis aloitti settinsä heti Ember Fallsin jälkeen päälavalla, mutta aurinko voitti, sade lakkasi ja Amorphis veti vakuuttavan tasaisen setin!

Yksi kalja, selän kääntö, ja telttalavalla alkoi huikea kohkaaminen kun Lost Society painoi rässiä kauheella paahteella! Moshpitti oli heti ekasta biisistä käynnissä, ja tunnelma oli kaoottisen kova! Nuorisossa on voimaa!

Triptykon ei sanonut mulle suoraan sanottuna yhtään mitään etukäteen, eikä valitettavasti keikan jälkeenkään... "There is no God..", kuului välispiikki, mutta "there is no melody" oli mulla mielessä...

Stam1nasta en oo saanu ikinä selvää livenä mutta onhan ne lemiläiset nopeita ukkoja vetään! Ja joku uuden levyn biiseistä toimi todella hyvin, "Pala palalta" tai jotain sinnepäin... Vanginpuvut päällä painettiin menemään niin perkeleesti kolme varttia!

Illan kruunasi itseoikeutetusti vanhat jarrut ameriikasta, nimittäin Slayer! Tyylikkäästi hieman myöhässä aloituksesta rässin esi-isät aloittivat tuuttaamaan, ja tulikin sitten niin saatanan lujaa! Kerry King veti hihattomassa 30kg kettinkiä vyöllä ja äijät paino meneen viilenevässä Tampereen illassa! Luulen että korvat soi vielä joulupöydässä... Raining blood ja kotiin!

Tänään oli aika trash-voittoinen päivä. Huomenna olis sitten mm. Diablo ja Bullet For My Valentine! 

Hyvää yötä, huomiseen!

A-J/ Kuuro Mies

Tänään ja huomenna HEVIÄÄÄ!!!

South Park-festivaalit alkoi tänään, ja minäkin sinne suuntaan lankomiehen kanssa molempina päivinä!

Tänään illan päättää Slayer, katsotaan minkälaisen tykityksen ukot järjestää!

Morjestellaan tonteilla! Koitan illalla pistää vielä raporttia tästä päivästä!

A-J

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Keittiö on nyt purettu!

Hyvää sunnuntai-iltaa!
Koko viikko on mennyt tasapainoillen päivätyön ja talorempan kanssa. Tällä viikolla on tehty useita kaatopaikkareissuja, maalattu, kuultu sähkömiestä ja laatoittajaa, vertailtu laude-ja paneelipuita, ostettu laude- ja paneelipuita, kiuas, ja tänään purettiin veljen kanssa keittiö!
Se ei ollut kovin kummoinen homma, ja melko siististi lähti kalusteet seinästä! Koko hommaan meni muutama tunti. Laatat oli laitettu kipsilevyyn, ja senhän arvaa että niitä ei siististi siitä pois saanut. Leikattiin sitten kokonaan levynä irti, ja pitää sitten uusi pala kipsilevyä laittaa takaisin. 

Alkuviikosta tulee nimittäin uudet keittiökalusteet, ja uudet kodinkoneetkin pitäisi noutaa paikanpäälle. Sitten onkin mielenkiintoista nähdä kuinka nopeasti uusi keittiö nousee! Keittiön toimittaa ja asentaa Nelko, ja ainakin etukäteen kun Nelkon kanssa keittiötä yhdessä suunniteltiin, on uudesta keittiöstä tulossa todella hieno ja toimiva!
Yritän ehtiä töistä napsimaan kuvia kuinka keittiön kasaus etenee!

Loistavaa alkuviikkoa!

A-J/Parrakas Mies

tiistai 31. toukokuuta 2016

Tallinna, yksi yö riittää.


Niin kuin etukäteen kehuin, viime viikonloppu vietettiin hääpäivän merkeissä Tallinnassa.
Olin varannut meille hotellin muutama viikko aiemmin keskiaikaistyylisestä hotellista Tallinnan vanhasta kaupungista. En siksi, että olisin jotenkin erityisesti keskiaika-fani, vaan siitä ainoasta syystä, että se oli viimeisiä hotelleja mistä vielä sai huoneen kohtuuhintaan ja kohtuumatkan päästä Tallinnan keskustasta.

Viime kerralla kävin Tallinnassa pari vuotta sitten, ja ihan puhtaasti viinanhakureissulla, kun haettiin toisen bestmanini kanssa hääjuomat sieltä. Silloin tajusin, että autolla matkustaminen laivaan asti on luksusta. Saat jonottaa lähtöä omassa autossasi, omassa rauhassa, ja sama juttu kun laivasta poistutaan, menet ajoissa istumaan autoosi, ja jonottelet kaikessa rauhassa pois. Ei tungosta, ei ryysistä.

Tällä kertaa ei kuitenkaan menty autolla meren yli, vaan Mondeo jätettiin satamaan parkkiin, ja jonotettiin terminaalissa, monen sadan muun ihmisen kanssa, ja tungettiin kilpaa ahtaita käytäviä pitkin. Eikä siinä mitään, en ole mikään ihmisvihaaja, mutta jos oot joskus maistanut sisäfilettä, ei kasler välttämättä enää maistu, jos ymmärrät mitä tarkoitan...

Kun oli seilailtu muutama tunti trubaduurin säestämänä Tallinnan satamaan, käytiin hakemassa sataman superalkosta pari skumppapulloa ja muuta naposteltavaa hotellihuoneeseen, ja päätettiin ottaa kaikkien kantamusten kanssa taksi. Parin kilometrin vauhdikkaasta matkasta pyysi taksikuski 15€, ja kun jälkeenpäin(ittee saa taas syyttää) tarkistin, oli hinta reilusti ylihinnoiteltu. No, ei käytetty sitten taksia enää loppureissulla.

Hotelli oli tosiaan keskiaikainen, ja huoneeseen pääsy oli sellainen labyrintti, että usko meinasi jossain vaiheessa loppua huoneen löytämisen suhteen.

Huoneeseen lopulta päästyämme huomasimme kuitenkin iloksemme, että olimme saaneet saunallisen huoneen! Olin juuri laivalla ehtinyt Jennille sanomaan, että olisi aika luksusta, jos huoneessa olisi sauna...

Muuten reissu oli kävelemistä ja ihmettelyä, ja mieleenpainuvin kokemus oli Estonian Burger Factoryn hampurilainen! Uskallan väittää, että se oli parhaan makuinen hampurilainen mitä olen tähän ikään mennessä syönyt. Suosittelen paikan tsekkaamista, jos burgeri-osastosta tykkää!

Siinä se on, savupekoniburger from heaven... I mean Tallinn..
Vaikka viikonloppu teki tehtävänsä, ja rentoutti huomattavasti kireätä ja stressaantunutta olotilaa, jäimme pohtimaan, oliko kaksi yötä Tallinnassa kuitenkin liikaa... Lauantaiaamusta kun olisi mennyt ja sunnuntaina iltapäivästä lähtenyt, olisi reissu varmasti ollut yhtä rentouttava.

Joka tapauksessa, Tallinna on kiva irtiottokaupunki lyhyen matkan päässä, ja hintataso on edullisempi kuin meillä täällä, joten hyvin syöminen ja juominen ei ota läheskään niin paljon kukkarolle kuin matkustaisi vaikka Suomen sisällä...

Nyt takaisin remontin pariin!

-A-J/Parrakas Mies