Prospector Co. Burroughs-partaöljy

Vapaaherralta sain muutama viikko sitten paketin joka sisälsi kaikenlaista, mm. tämän Prospector Co:n Burroughs-partaöljyn.
Prospector Co. on vuonna 2010 perustettu amerikkalainen, tarkemmin Georgian osavaltiossa USA:ssa majaansa pitävä alunperin parranajotuotteisiin keskittynyt yritys, joka on myöhemmin laajentanut valikoimaansa vaikka mihin. Heiltä löytyykin nykyään tuotteita käsisaippuasta deodoranttiin ja naisten säärikarvanajovoiteisiin.

Tätä heidän partaöljyä saa kahdessa eri koossa, 0.5 unssin, eli n. 15ml:n, ja 1.0 unssin, eli n. 30 ml:n pulloissa.
Tästä 15ml:n pullosta, minkä minä sain testiin, löytyy korkista lasinen annostelupipetti.
Kun avasin pullon ensi kerran, ilahduin suuresti! Tässä on juuri sellainen tuoksu, mikä minua miellyttää! Tuoksu tuo vahvasti mieleen Beardbrandin Lumber Yardin, ja molempien tuoksun määritelmä onkin "hakatun puun tuoksu". Tällainen metsän/luonnon tuoksu on jotenkin miellyttävä eikä pistä minun nenääni lainkaan.

Prospector Co. neuvoo annostelemaan n. puoli pipetillistä öljyä kämmenelle ja hieromaan naamaan, ja suurinpiirtein sen verran minäkin olen tätä naamaani paiskonut. Eli öljy kämmenelle, hierotaan käsiin ja suditaan sormilla partaan niin että mahdollisimman paljon öljyä päätyy ihoon parran allakin. Siis niinkuin kaikkien partaöljyjen kohdalla tehdään.

Burroughs jättää parran kiiltäväksi ja poistaa kutinan iholta. Tuoksu on tosiaan miellyttävä, mutta ei kovin vahva. Toisaalta hyvä niin, mutta Prospector Co. suosittelee tätä sivuillaan myös parrattomille hajusteeksi, joka mietityttää, mutta ei sen varmaan tarvitse kokoajan nenään tullakaan...
Parta on muutaman päivän käytön jälkeen edelleen ihan tuuhea, joten sitä tämä ei ainakaan poista. Ehkä tietäen, että markkinoilla on öljyjä jotka pitää parran pehmeämpänäkin, ei tämä yllä kuitenkaan aivan suitsutuksiin. Pidän kuitenkin tämän öljyn tuoksusta, ja kun käytän säännöllisesti hoitoainetta partaa pestessäni, luulen että tämä jää melko aktiiviseen käyttöön kokoelmiini!

Parrakas Mies suosittelee Prospector Co.:n Burroughs-partaöljyä kaikille luonnon tuoksuista pitäville partasuille! Tässä on oiva haastaja Beardbrandin Lumber Yardille!

Prospector Co. Burroughs-partaöljy Vapaaherran verkkokaupasta!

Nytkö se kesä tulee?!

Kesäinen morje!

Eilen kun ajeltiin Helsingistä kotiinpäin, aurinko paistoi ja Agents soi stereoissa, tuli kokolailla kesälomafiilikset jo! Vielä olis kyllä viikko lusittavana työmaalla mutta luulen että näillä eilisen päivän hyvän olon meiningeillä jaksaa tämän viikon vielä puristaa! 

Helsinki oli taas yhtä iso kun ennenkin. Mää oon niin maalainen että raivostuttaa kun joka paikkaan on pitkä matka! Ja sit kun on viis kaistaa ja pitäs jotenkin arvata että millä kaistalla pitäis mennä. Juntti mikä juntti. 

Oltiin valmistujaisjuhlissa koko perheen kanssa, ja yövyttiin Meri-Rastilassa Hotel Rantapuistossa. Tuli niin 70-luvun vibat siitä hotellista! Ihan jees kai, mutta kaikki oli vähän niinku pysähtynyt siellä. Paitsi aamupalalla ollut mustasilmäinen henkilökunnan vahvistus, kulki vauhdikkaasti naama kireellä keittiön ja salin välillä heiluriovia potkien...

Puuta ja punaista tiiltä, jotenkin 70's?

Sisällä oli oikeastikin varmaan alkuperäistä kalustetta käytävillä?

Hotelli oli merenrannassa.

Soitin keikan lauantaina Töölössä Janoinen Lohi-nimisessä pubissa. Ihmettelin kun ajelin baarille, että miten täällä on autoja näin helvetisti?! Joka ruutu ja kadunvarsi aivan täynnä! Lopulta sain vähän matkan päähän ängettyä auton ruutuun, ja kävelin baarille. Kävi ilmi että joku One Direction oli stadikalla, ja että se stadikka oli ihan muutaman korttelin päässä tästä baarista... 

Oli muuten erikois-keikka kun piti vetää ilman PA:ta... Mutta mikäs siinä, ei ollut sitten sitä roudaustakaan. Ja vähän intiimimpi meininki. Taustamusaa ei laitettu koko keikan aikana pois, ja naapuripöydän ukkoporukalla oli vahva tahto biisien suhteen. Mutta sovussa selvittiin loppuun asti. 'Paratiisi' piti tosin soittaa kahteen kertaan, ja kuulemma jos en olis soittanu Eppuja, olis herrasmies ottanu multa kitaran pois ja...!! soittanu itte...

Ostettiin samalla reissulla muuten kaverilta vähän käytetty tiskari, ja kun aloin täällä kotona kantamaan vanhaa tiskaria autoon uuden tieltä pois, tajusin että siinä olis hyvä ollut olla kantoapua... No, kiukulla meni vanha kone autoon ja uusi kone sisälle! Nyt vähän välilevyä punottaa...

Meikäläisen Hämyvestari-kilpailu on hieman hidastempoinen, joka päivä tulee joku osallistuminen, mutta onko sitten nykyihmiselle liian vaivalloinen osallistumistapa, kun monta sataa kävijää oli sivuilla esim. kilpailun lanseerauspäivänä, mutta osallistujia oli vain muutama... Tai sitten kaikilla on jo liput Hämyvestareille... ;)

Mutta vielä ehtii osallistua, ensi sunnuntaihin asti on aikaa! Ja noita biisejähän on jo tullut kaikenlaisia, niin kuin tarinoitakin!

Hyvää viikonalkua kaikille, minä lähden laskemaan tunteja siihen lomaan!

Parrakas Mies

TESTISSÄ: Reuzel Pink Heavy Hold Grease

Reuzel, tuo rasvatukkien paavi, on julkaissut hetki sitten uusimman luomuksensa luomuksensa Pinkin, joka on samalla heidän jäykin pomade. Sain sen melko tuoreeltaan Dick Johnsonin ystävällisiltä sediltä testiin jo joku aika sitten. Sanotaanko näin, että olen testannut aiemmin punaisen ja vihreän Reizkan, ja mitä vahvempiin mennään, sitä kivempaa on...

Reuzelin pinkki tuoksuu hyvältä. Tuoksu on makea, enkä osaa sanoa mitään konkreettista asiaa miltä tämä tuoksuu. Ehkä vähän sellainen purkka-automaatin purkka tulee mieleen. Tämä ei kuitenkaan "käryä", niinkuin jotkut pomadet tahtovat tehdä, eli maltillisilla tuoksuvoimakkuuksilla mennään.
Tämä levittyy purkista sormiin kohtuullisen helposti, ottaen huomioon, että kyseessä on vaseliinipohjainen pomade. Sitten levitetään tukkaan. Levittyy hienosti, ja kamalia määriä ei tarvitse ainakaan meikämannen tukkaan läträtä. Pikainen käsienpesu välissä(tässäkin sen huomaa, että ei ole vesiliukoista tavaraa tämä...) ja kammalla perään. Helppoa kuin... no helppoa hommaa! Kampa liukuu pehmeästi tukan läpi ja jättää hiukset kammattuun asentoon. Sitten sormilla perään ja valmis! Kaksi minuuttia ja tehtävä suoritettu!

Kiilto tässä ei ole niin voimakas kuin vihreässä Reuzelissa, mutta pito on loistava! Tämä syrjäytti heti ensikäytön jälkeen aiemman luottopomaden(eli vihreän reuzkan), ja onkin vähänkin tarkemmassa ja vaativammissa olosuhteissa, kuten keikalle lähtiessä, varma purkki.

En tiedä, tuli hehkutettua sitä vihreätäkin kovasti sen omassa testissä, ja nyt sitten liekitetään jo toista Reuzelia, mutta vannon että minua ei ole lahjottu tai väännetty sormesta näitä kirjoittaessa, tämä vaan oikeasti on hyvää! Tai tämä ajaa juuri sen asian mihin minä pomadea käytän. Perus slickback hyvällä pidolla ja maltillisella kiillolla ja miellyttävällä tuoksulla. Siinä se on! Ja tästä löytyy myös sitä uudelleenmuotoiltavuutta!

Enkä edes enää oikein viitsi kirjoittaa siitä kuinka vaseliinipohjainen peseytyy pois, se peseytyy huonommin kuin vesipohjainen, mutta sillä ei ole oikeastaan mitään väliä. Tukka ei jää rasvaisen tai muuten paskaisen näköiseksi, eikä se jätä mitään näkyviä jäämiä hiuksiin. Oikeastaan ne tuntuu vain vähän pehmeämmiltä kuin normaalisti. Ja kampautuu vähän helpommin kuin yleensä.

Parrakas Mies suosittelee Reuzelin Pinkkiä miehille jotka haluavat pitoa, kammattavuutta ja pitävät makeamman tuoksuisista pomadeista, ja joille kiilto ei ole suuressa roolissa hyvän pomaden haussa.

Reuzel Pink Heavy Hold Grease Dick Johnsonin verkkokaupasta!

KILPAILU ON PÄÄTTYNYT! Hämyvestari-kilpailua ja kesämeininkimuistelua!

Aijai se on kesä ja festareiden kulta-aika! Meikäläisen kotikaupunki Tampere on aika hyvässä lokaatiossa eri kesäfestivaalien suhteen. Tampereella on toki muutama omakin festari, mutta mainioita festivaaleja löytyy myös ihan tästä läheltä, joihin kelpaa kyllä toki tulla kauempaakin!

Yksi näistä on Hämyvestarit, jotka järjestetään Hämeenkyrössä, alle 40 km päässä Tampereesta! Hämyvestarit viettää muuten tänä vuonna 10v.-juhliaan! 

Myös meikäläinen on esiintynyt joskus Hämyillä! Meillä oli nimittäin yhteinen lempibiisi vanhan orkesterini ja loistavan Hämeenkyröläisen TAP-orkesterin poikien kanssa, Popedan Rokkikone! Mikään ei ole niin hieno kesäbiisi kuin tuo! Kokeile vaikka! Ota aurinkoinen ja lämmin päivä, auto täyteen hyviä tyyppejä, kesäjuomaa ja ajele päämäärättömästi ympäri kyliä ikkuna auki tämä kappale soiden. Kyllä siinä yksi päivä kuluu hienosti! Varsinkin jos et joudu itse olemaan ratin takana...

Ne oli vuoden 2009 Hämyvestarit, kun TAP:n mukavat pojat soitti että lähdenkö heidän Hämyjen keikalle setin vikaan biisiin laulamaan mukaan, Rokkikone oli kuulemma tarkoitus jyrätä. Syy minun kysymiseen mukaan taisi olla lähinnä se, että TAP-orkesterin laulaja Juha-Pekka(ylävitonen sinne pilven päälle Juha...) ei muistanut säkeistön sanoja ulkoa, minä taas muistin... No oli miten oli, tietenkin lähdin! Silloin satoi vettä vähän pirusti, mutta kuten tämän biisin kuuluukin, pyyhkäisi jo ennen aloitusta aurinko sadepilvet sivuun ja biisi vedettiin komeassa kelissä Hämeenkyrön alkuiltaan! Hienoa ja hauskaa oli!

Jälkikäteen muuten hieno juttu oli myös se, että joku oli kuvannut sen videolle, ja laittanut YouTubeen, ja siellä oli käynyt eräskin alkuperäisesittäjän kitaristi ja kyseisen biisin tekijä kehumassa että hienosti vedetty pojat, että eihän tuo tarvitsekaan mitään c-osaa, voihan sitä vetää noinkin. Se jos joku lämmitti mieltä! Jälkeenpäin se on muuten ilmestynyt myös heidän omaan keikkasettiinsä, jonka tämä biisi on kyllä ehdottomasti ansainnutkin!

Mutta, tehdääs mekin jotain hauskaa!

Parrakas Mies ja Hämyvestarit järjestää kilpailun, jossa voit voittaa kaksi kahden päivän lippua Hämyvestareille 24.-25.7.2015! Kilpailussa on siis yksi voittaja, joka saa itselleen ja kaverilleen liput loistavalle festivaalille Hämeenkyröön!

Siellähän esiintyy tänä vuonna vaikka ketä! Mm. The 69 eyes, Jari Sillanpää, Paula Koivuniemi, JVG, Juliet Jonesin Sydän sekä ensimmäistä kertaa kansainvälistä meininkiä kun legendaarinen brittiläinen rockabilly-bändi Matchbox hyppää lauantaina lauteille. 

Tässä ne ovat! Lupaan olla läikyttämättä näihin mitään...

Osallistuminen tapahtuu niin, että kommentoit tuohon kommenttikenttään tämän postauksen alapuolelle, että mikä on sinun mielestäsi kautta aikojen paras kesäbiisi, ja kirjoita mukaan joku mukava kesämuisto kyseisestä biisistä! Liitä myös sähköpostisi mukaan, mihin voin ottaa yhteyttä jos voitto sulle napsahtaa! Kaikkien vastanneiden kesken sitten meikäläinen arpoo tämän lippupaketin jollekin onnekkaalle! Kisata voit sunnuntai-iltaan 5.7. asti, ja voittaja ilmoitetaan maanantaina 6.7.!
Onnea kisaan, ja parasta muistoa kaivelemaan! Ja olisi hienoa jos vinkkaisit kisasta kaverillekin!

Käy myös kurkkaamassa Hämyvestareiden viralliset sivut;
www.hamyvestarit.com
www.facebook.com/hamyvestaritofficial

Parrakas Mies
/Yhteistyössä Hämyvestarit

TESTISSÄ: Lush Kalamazoo naama- ja partasaippua

Sain Lushilta Helsingistä eräänä päivänä postia, joka sisälsi monen monta mielenkiintoista tuotetta! Alunperin briteistä ponnistanut tuorekosmetiikkaa tarjoava Lush on mielenkiintoinen yritys muutenkin, he nimittäin valmistavat kaikki kosmetiikkatuotteensa käsin! He myös vastustavat vahvasti eläinkokeita, ja kaikki tuotteet on vähintään vegetaarisia. Se taas pojat tarkoittaa sitä että ne on kasviperäisiä raaka-aineita mistä he tuotteensa valmistaa, eikä eläinten ruumiista saatavia raaka-aineita käytetä. Minäpä oon googlettanut.

Tämä saippua tulee mustaan kierrätetystä muovista valmistettuun kuppiin pakattuna, ja tätä kahmitaan purkista sormin. Eli ei ole juoksevaa tavaraa tämä. Purkin kyljessä lukee englanniksi että vähän kahmaistaan kämmenelle ja sitten vaahdotetaan ihoon ja naamaan. Minä en ole saanut tätä kyllä vaahtoutumaan, en millään. Mutta tuoksu tässä tavarassa on raikkaan hedelmäinen! Itseasiassa tässä on käytetty ananasta, mikä pitäisi kuulemma ravita erinomaisesti ihoa ja karvaa!

No poislukien vaahtoutumisen puuttumisen on tämä tuote oikein hyvä! Pidän siitä että samalla värkillä voi pestä koko naamarin, koska eihän me miehet ruveta monella saippualla läträämään, jos yksi tuote pesee parran ja sen ympärillä olevan naaman, on taas säästetty aikaa.

Ja tämä oikeasti jättää parran raikkaan tuoksuiseksi ja karvan pehmeäksi. Minä pidän! 

Purkin kyljessä on muuten aina tekijän naaman kuva ja parasta ennen-päivämäärä. Nämä eivät siis pysy hyvinä kolmea vuotta suihkun hyllyllä, mutta se määrä mitä tätä pitää kahmia jotta saa katettua naaman sekä parran, uskon että vanhaksi tämä ei ehdi menemään. 

Ai niin, tässä muuten lukee että parta ei ole välttämätön tätä käytettäessä, että vaikka sinulla ei olisikaan karvaa leuassa, niin tämän voi ottaa testiin.

Parrakas Mies suosittelee kaikille jotka arvostaa vähän ekologisempaa ja eläinystävällisempää lähestymistapaa tuotteiden valmistuksessa!

Lush Kalamazoo parta- ja naamasaippua Lushin verkkokaupasta!

Sano juhannukselle hei hei!

Juhannus on nyt vietetty ja syöty. Sitten loppukesä vedetäänkin pelkkää salaattia ja rasvatonta maitorahkaa. Hikoilen vähän kabanossi-rasvaa joka askeleella.
Mutta oli kyllä ihan rentouttava mittumaari. Koirakin sai huhtoa monta päivää putkeen, ja pennunkin energia näköjään hiipuu jossain vaiheessa. Se ei ole lauantai-illan jälkeen mitään muuta kuin makoillut ja nukkunut.

Tässä autenttinen mökkitilanne, meikäläinen seisoo paikoillaan, ja koira ja lapsi juoksee ympyrää

Ja saihan se mökki-ilmasto ihmisenkin väsyneeksi. Tänä aamuna oli uskomattoman vaikea päästä sängystä ylös ja löntystin kuin zombi koiran kanssa pitkin tien pientareita.
Käytiin muuten mökillä ollessamme Jalasjärvellä Pirunpesällä. Se on sellainen 23 metriä syvä rapaumaonkalo, joka on tyhjennetty sorasta. Rahoittajana sille projektille on toiminut Spede Pasanen, ja siellä oli hänelle tehty muistopatsaskin.
Mutta rahaahan ne osaa suomalaisetkin nykyään joka asiasta ottaa, ja sielläkin oli kaveri reijänsuulla käsi ojossa, mutta kun meillä ei ollut käteistä niin jätettiin sitten sinne onkaloon meneminen.

Tollasen soppakauhan ne oli Spedelle tehny. Taas on joku läänintaiteilija vieny kuntaa ku litran mittaa.

Mutta sen ympärillä meni luontopolku joka oli ihan mielenkiintoinen. Siellä oli mm. sellainen luola jossa oli joku ukko asunut kun se oli "kyllästynyt muuhun maailmaan"... Onhan siinäkin ajatusta. Esimerkiksi muutama maanantai on ollut elämässä sellaisia että on miettinyt että muuttaisko luolaan...

Mikäs siellä on asustellessa... Ei ole taloyhtiön talkoitakaan...

Mutta onhan tämä käsittämätöntä että juhannuskin on jo ohi! Aika menee nykyään hirveetä vauhtia. Ja musta on tullut vanha kun päivittelen aina samaa asiaa...
No muutama viikko vielä ja alkaa kesäloma taas, ja sitten saa taas kolme viikkoa olla vaan... Vai saako?
 

Tarkkasilmäisimmät ovat varmaan huomanneet että pari uutta yhteistyökumppaniakin on tullut, Vapaaherra ja Lush! Erittäin jees! Lushin ensimmäinen tuotetestauskin on ihan juuri tuloillaan! Mielenkiintoista päästä testaileen uusia tuotteita!

Lauantaina olis sitten Helsingissä truba-veto, pääsee isolle kirkolle patsastelemaan. Vaikka tuollalailla soppakauhana, niinku spede...

Palataan!

Parrakas Mies

TESTISSÄ: MENROCK Oak Moss-partasaippua

Parrakas Mies sai eräänä päivänä Vapaaherra-verkkokaupalta tuotepaketin postissa, jonka sisällä oli mm. näyttävä lahjapakkaus! "For my beardy beloved - The blade shunners beard kit" seisoi tumman laatikon kannessa. Sisältä paljastui Menrockin tuotepaketti, joka koostui viidestä tuotteesta; partasaippuasta, partabalsamista, viiksivahasta, partakammasta ja pienestä karkkipötköstä! Eli kattava pakkaus parrakkaalle lahjansaajalle!
Päätin että kirjoitan jokaisesta tuotteesta erillisen testiarvion, niin pysyy homma selkeänä. Ensimmäisenä siis käsittelyssä tuo partasaippua!

Menrock on brittiläinen Lontoosta operoiva parranhoitoon ja -ajoon tuotteita valmistava miesten kosmetiikkasarja, josta löytyy niin partaöljyt ja -shampoot kuin partahöylät ja -veitset ja muutkin parranajoon tarvittavat kreemit. Ilmeisen kypsyneinä julkkisten käyttöön yleisesti markkinoinnissa he muistavat sivuillaan muutamaankin otteeseen kertoa kuinka heidän ei tarvitse käyttää kuuluisaa urheilijaa naamana heidän tuotteissaan (oisko Beckhamia ollut metroasemilla riittävästi...) vaan he luottavat tuotteeseen ja sen ulkonäköön.
Tuotesarja on hyvin siisti ulkoisesti, ja tuo itseasiassa mieleen minkä tahansa shampoopullon tai perinteisen markettikosmetiikkasarjan. Tämä on ensimmäisiä tämän alueen tuotteita minun käsissäni jotka näyttävät aika tylsiltä ja perintisiltä. Toisaalta hyvin siisti sarja ja helposti lähestyttävissä, mutta kovin luonteeton.

Eikun käyttämään. Tuoksun nimi 'oak moss' kääntyy suomeksi siis valkohankajäkäläksi, ja vaikka en tiedäkään olenko koskaan sellaista jäkälää nähnyt, niin hyvältä tämä tuoksuu! Saippua on 100ml:n pakkauksessa. Pullossa on järkevä korkki, jonka saa yhdellä kädellä napsaistua auki, ja saippuaa on helppo annostella. Tavara vaahtoaa hyvin ja helposti partaan, ja mukava tuoksu leviää kivasti leuasta. Tämä myös huuhtoutuu hyvin pois, ja jättää parran ihan siistiksi.
Tuoksu häviää kuitenkin jonkin verran, eikä jää sekoittamaan mahdollisen partaöljyn tuoksua, ja ihan hyvä niin.
Lopputulos jää kuitenkin toivottua vajavaisemmaksi. Kyllä tämä parran tosiaan puhdistaa, mutta ei tämä kovin pehmeäksi partaa kuitenkaan jätä. Jos verrataan aiempaan partasaippuaan jota testasin, eli saksalaiseen OAKiin, niin ei tästä taida kovin kovaa vastusta sille kuitenkaan olla.
En myöskään huomaa, että Menrock mainostaisi tuotteitaan kovin luonnonmukaisiksi, joten voi olla että nämä aineet eivät niin paljoa helli kuitenkaan karvaa, jotta pehmeys olisi riittävä. Ja myöhemmin googlattuani ainesosaluetteloa, totesin että ei tosiaan ole luonnonkosmetiikkaa. Eikä sieltä jäkälääkään löytynyt.

Tuoksusta ja käytettävyydestä plussat Menrockille, jälki kuitenkin hieman ontuu.
Testailen pikkuhiljaa loputkin paketin tuotteet, joten katsotaan mihin Menrockista on. Ainakin tuoksut ovat kaikissa tuotteissa kohdallaan, kun niitä tässä on haistellut!

"For my beardy beloved"-lahjapakkaus Vapaaherran verkkokaupasta!



MENROCK Oak Moss Partasaippua Vapaaherran verkkokaupasta!

Nostaako autokuume lämmön?

Aijai! Autokuumetta pukkaa! Olin nimittäin eilen kaverin vuoden '88 Suburbanin kyydissä ja vähän pukoissakin, onhan se iso auto... Ja kyllä täytyy sanoa että sellanen pieni pikkupoika sisältä heräs kun polkas sitä V8:ia...

Tässä todiste ratin takana olemisesta, tajuan ehkä joskus toiste ottaa kuvan autostakin...

Mutta saattaa tässä olla muutakin kuin autokuumetta, nimittäin kuumetta... Poika tuli loppuviikosta kipeäksi, ja nosti sille kovan kuumeen... Nyt on jo kunnossa ja juoksee ympäri asuntoa. Mutta taitaa olla seuraavaksi meikäläisen vuoro olla sängyn oma. Kurkku on mielettömän kipeä ja pää tuntuu tofulta.

Mutta enpä nyt valita liikaa, ettei joku nainen taas pääse sanomaan, että miehet on hirveen dramaattisia kipeinä... No perkele, jos on kipeä niin saa kai sen ääneen sanoa! Päätä särkee ja jäseniä kolottaa eikä oikein mitään voi tehdä, oo siinä nyt sitte... Ja naiset ei valita koskaan?!

Tähän loppuun pitää kuitenkin brassailla kun tehtiin O:n kanssa aika hieno torni duploista! Kyllä meiltä vain tapahtuu tämä rakentaminen!

Ensi viikonloppuna olis sitten juhannus! Me ajateltiin mennä viettämään sitä perheen kanssa Etelä-Pohjanmaalle. Vaikka ne polttaakin sen kokon jo pääsiäisenä... Outoo ryhmää...

Minä käperryn nyt voivottelemaan, kuulemisiin!
 

Parrakas mie, eli mää

TESTISSÄ: Beardbrand Urban Garden-partaöljy

Kohtaamme jälleen, Beardbrand. Viimeksi testasin Beardbrandin Lumber Yard-partaöljyn, ja nyt viimeisen viikon olen käyttänyt Beardbrandin Urban Garden-öljyä.

Lumber Yard on edelleenkin parhaimman tuoksuisia öljyjä mitä olen haistanut. Tämä Urban Garden on ainakin vaikutustensa puolesta ihan yhtä hyvä. Nyt kun tässä on tullut jo tosiaan useampia partaöljyjä testattua, voin sanoa että yleisesti näiden tuotteiden maailmassa Beardbrandin öljy on hyvä. Ei ehkä paras, mutta oikeasti toimiva partaöljy. Tämä ei laita kutittamaan partaa ja pitää parran mukavan tuntuisena. Ei ehkä niin pehmeänä kuin olen jonkin öljyn parissa saanut kokea, mutta ei kadota kuitenkaan taikaansa päivän mittaan, vaan vielä illalla voi todeta parran olevan hyvässä kunnossa. Jonkin verran se myös oikaisee karvoja. Tämä antaa myös terveen kiillon partaan!

Nyt onkin siis enää tämän merkin kohdalla kysymys siitä sinulle oikean tuoksun löytämisestä. Beardbrand sanoo tämänkin öljyn tuoksun olevan metsäinen, tai puinen, "woodsy", ja Beardbrand kuvailee että "partasi tuoksuu kuin olisit ollut koko päivän töissä farmilla". Tuoksuksi väläytellään myös kurkkua ja lakritsaa... Olen hieman hämilläni, sillä en löydä tästä oikein mitään muuta tuoksua kuin aniksen tuoksun. Ja tässä ei ole edes käytetty sitä ainesosaluettelon mukaan. En silti voi mitään, anikselta tämä minun mielestäni tuoksuu. Enkä valitettavasti voi sanoa olevani kovinkaan suuri aniksen ystävä.  En tiedä sitten onko tämä vain oman nenäni ongelma.

Joten tiivistettynä; Beardbrandin öljy, se on hyvä. Näin kahden öljyn testattuani voin sen mielestäni ihan selkä suorana sanoa. Tuoksut on sitten mielipideasioita, mutta niitähän Beardbrandillä riittää!

Parrakas Mies suosittelee Beardbrandin Urban Garden-partaöljyä raikkaiden tuoksujen partanaamoille ja karvaisille anisfaneille!

Beardbrand Urban Garden-partaöljy Dick Johnsonin verkkokaupasta!

Sähkötupakkimies ja pyöräkellarin arvoitus!

Pakko kertoa tältä aamulta hauska juttu!
Olin taas menossa ennen kukkoa töihin, eli puoli kuuden jälkeen aamulla olin lähdössä pyörävaraston kautta kohti työmaata. No kun pääsin pyörävarastoon, alkoi pimeästä kuulumaan kauheata ryminää ja kun pääsin käytävälle, näin ruutupaitaisen selän ryntäävän ovesta ulos sellaisella ei niin tyylipuhtaalla askelluksella. Katselin siinä sitten vähän hämilläni ympärilleni, että onko taas joku saatanan pyörävaras ollut asialla, mulla on nimittäin lähtenyt täällä asuessa kaksi pyörää, ja mikään ei vituta enempää kuin polkupyörärosvo.

Äkkiseltään mitään ei näyttänyt puuttuvan. Lattialla oli kuitenkin kaksi lammikkoa ja valkoiset tennarit. No siitä sitten Nikke Knattertonmaisesti rupes tuleen katkoviivaa päästä ympäri pyöräkellaria ja yhdistelin salamannopeasti palaset! Täällähän on viettänyt joku yönsä, kenties kostean illan jälkeen! Oliko virtsaa vai mitä oli neste, se jäi arvoitukseksi. Saattoihan se olla kuolaakin.
Työntelin sitten päätä pyöritellen pyörää ulos varastosta ja olin sulkemassa pyöräkellarin ovea, kun avoimen oven takaa paljastui kaveri sähkötupakka kädessä seinään nojaten! JUMALAUTA kun säikähdin! Samalla huomasin, että kas, tämähän on se nuori mies joka muutamaa päivää aiemmin tuli rappukäytävässä vastaan muuttolaatikoita kanniskellen! Siinä se poltteli sähköröökiä ilman kenkiä ihan muina miehinä, sisäänpäin hengitellen ja muualle tuijotellen. Silleen, että "hohhoijjakkaa, tulinpa tähän takaovelle polttamaan tätä sähkötupakkaa puoli kuus aamulla ihan muuten vaan, kengätkin jätin rennosti kotiin. Ai kas, naapuri!" En pystynyt sanomaan mitään, eikä sankarikaan, ja lähdin siitä sitten polkemaan töitä kohti. Mietin kuitenkin koko matkan että olishan sitä pitänyt varmaan jotain sanoa, mitäs jos se olisikin saanut lepäillä siellä vähän pidempään ja olis tullut vaikka joku pieni koulutyttö hakemaan pyöräänsä, se olis varmaan säikähtänyt tosissaan... Ja vähintään kysyä, että mitä oli läikkynyt kaverilla.
No näitä ajatuksia miettien parkkeerasin pyörääni työpaikan vieressä, kun katse kiinnittyi pyörän ritsillä olevaan koppaan. Mitäs täällä on? Musta nahkalompakko! Ja kun avasin lompakon, niin sähkötupakkimiehen kuva ajokortissa! No tämäpäs sattui!
Mietin kotiin tullessani että pitääkö nyt mennä soittelemaan ovikelloa ja heristämään sormea, että hyi hyi, kuolasitko pyöräkellariin viime yönä?!
Päädyin kuitenkin vaan tylsästi työntämään kukkaron postiluukusta. Jäin kuitenkin miettimään eri skenaarioita, esim. että kaverin rouva löytää välioven takaa lompakon, että hetkinen! Mitenkäs, mistäkös, missäkös?!!

Että naapuri, jos luet tätä, niin tervetuloa vaan taloon! En ottanut lompsastas rahaa, olit juonut jo kaikki!

Ostarilta Haminaan ja takas!

Huhhuh kun nykyään väsyttää kokoajan... Tässä on tullut monta yötä nukuttua melko vähän tai melko huonosti, ja se alkaa pikkuhiljaa tuntumaan...

No viime viikko meni oikeiden töiden ohessa muutaman keikan merkeissä, kävin mm. Valkeakoskella ostoskeskuksessa keikalla! Oli vimpanpäälle keikka! Ei vaan, mutta oli helppo ja mielenkiintoinen juttu, kaksi puolen tunnin settiä keskellä ostaria ja kotiin! Mulla on tollanen yksi 15" jbl:n aktiivikaappi jota en ole vielä monesti keikalla käyttänyt, ja nyt se oli tuolla mukana, ja hienosti vaan riitti yhdellä aktiivikaapilla soitot ja laulut! 

Meikän stage Valkeakoskella! Sotkin sen heti!

Lauantaina oltiin sitten triolla Haminassa hääkeikalla ja meikäläinen oli kuskina. Mentiin volkkarin pakulla täältä Tampereelta, oli turbodiesel, joka kyllä liikahti ihan ketterästi, mutta siinä oli sellanen vika, että tehot saattoi yhtäkkiä kesken ajon lähteä tippumaan, ja se korjaantui sillä, että ajoi tien reunaan, sammutti moottorin ja avasi löpötankin korkin. Sellasta sitten tehtiin muutamaan otteeseen matkan aikana. Onneksi motari oli yöllä hiljainen, olis ollut astetta hankalampi pysähtyä motarin varteen muuten... Ja onneksi tankin korkki oli heti vasemman käden ulottuvilla niin ei tarvinnut autostakaan nousta! Mutta on ne pieniä koppeja kun mäkin oon sen 190cm, meinas paikat olla kuuden tunnin ajamisen jälkeen rikki.

Viljami ja minä Haminassa bäkkärillä valmistautumassa henkisesti. Olen 150kg amishi.

Sovittiin vielä ennen keikkaa että mistä sävellajista vedetään. Kaikki.

Uutta yhteistyökumppaniakin tarjoutui viime viikolla blogiin, ja mikäs sen hienompaa! Mielelläni testailen uusia tuotteita, ja varsinkin kun kaikilla yhteistyökumppaneilla on vähän erilaista valikoimaa, niin pitää homman mielenkiintoisena! Mutta tästä lisää myöhemmin!

Tällä viikolla pitäis sitten tapella itsensä kuudeksi töihin joka aamu, aikamoista... En nyt varsinainen aamupirtelö ole, mutta kai sitä kaikkea kestää aina hetken.

Viikonloppu onkin sitten vapaa, enkä aio tehdä mitään! Pojan kanssa vois keksiä jotain mukavaa, nyt kun tässä on hetki menty enemmän ja vähemmän.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille lukijoilleni, on ollut hienoa kasvua kun katselee kävijöiden määrää blogissa, ja Facebookissakin tykkääjiksi ilmoittautuneet on tasaisessa kasvussa! Olen miettinyt että mitähän sitä keksis tänne blogiin, pitäisköhän sitä jossain vaiheessa kuvata vaikka videon pätkää tänne?

Joka tapauksessa, tukkaa taakse ja juhannusta kohti! Sekin on ihan kohta!

Parrakas Mies

TESTISSÄ: Brazil's Helberg's Hops partaöljy

Näissä partaöljyissä alkaa nähdä oikeasti eroja siihen miten ne vaikuttavat, nyt kun näitä on useampia erilaisia testannut. Vielä mikään partaöljy ei ole jättänyt ihoa kutisevaksi, mutta eroja vaikutuksessa karvaan löytyy.

Minulla on ollut tämän viikon testissä ruotsalaisen Brazil'sin ja Helberg's Hopsin yhteistyössä tehty partaöljy. Brazil's on alunperin perustettu yhden miehen toimesta viiksivahan ympärille. Koska hän ei löytänyt sopivaa viiksivahaa itselleen, hän päätti alkaa valmistaa ja myydä sitä itse! Myöhemmin kuvioon on tullut myös muutama erilainen partaöljy. Helberg's Hopsin takana on ruotsalainen olutbloggaaja, jolla on jonkinlainen oma olutyritys, mutta koska hänen sivut ja kaikki mitä googlettamalla löysin olivat ruotsiksi ja kun en ole kovin hyvillä arvosanoilla toista kotimaista lukenut, on faktatieto hänestä tällä hetkellä vähän häilyväistä...

Eli, olemme nyt viiksekkään miehen ja olutasiantuntijan partaöljy-luomuksen ääressä. 

Tuoksuna tässä on bergamotti ja humala, eli olutharrastajille varmasti mukavan tuoksuista kamaa, ja miksei muillekin! Tämä on sitruunaisen raikas, humala tulee sieltä ehkä aavistuksen, ihan miellyttävä tuoksu. 

Pullosta löytyy myös tippalukko, mikä on plussaa annostelussa, näitä kun ei yllättäen kaikissa öljypulloissa olekaan. Koostumus on hyvä, ja muutama tippa riittää levittämään kauttaaltaan leukaan ja partaan. 

Kuitenkin, jo kolmen päivän käytön jälkeen oma partani näytti oudolta, ja pelästyinkin jo että nyt se on alkanut tippumaan, parta oli ihoa myöten ja näytti todella ohuelta. Tuuheutta kuitenkin löytyi heti kun vaihtoi partaöljyä. Tämä öljy siis poisti minun parrastani tuuheuden kokonaan, joten joku ainesosa tässä ei sovellu karvoitukseeni. 

Pitää kuitenkin muistaa, että tämä on yhden miehen yhteen partaan tehty testi, ja jonkun toisen parta voi käyttäytyä toisella lailla tämän öljyn kanssa. Minulle tästä kuitenkaan parranhoitokumppania ei valitettavasti tullut. 

Luvassa on kuitenkin Brazil'sin muidenkin öljyjen testausta, joten emme ole luovuttaneet partani kanssa tämän naapurimaan viiksivallun tuotteiden kohdalla, vaan lähdemme tulta päin ja seuraavien öljyjen kimppuun!

Parrakas Mies suosittelee varauksella kaikille parrakkaille olutmiehille, mutta kehottaa myös varautumaan latteampiin karvaposkiin. 

Brazil's Helberg's Hops partaöljy Razor Masterin verkkokaupasta!

TESTISSÄ: Marvis Cinnamon Mint

No niin! Eräänä päivänä sain Dick Johnsonin mukavilta sediltä yhteydenottoa että olis joku tuote jota vois testata, ja minä innoissani että jee, nyt tulee taas joku hyvä partaöljy tai stydi pomade.

Sain tuubin käteen ja kysyin että mihin tätä levitetään, niin kuulemma hammasharjaan! 

Eli testivuorossa Parrakkaalla Miehellä hammastahna! Tietty!

No okei, partahygieniastahan tässä on väliajoin muistutettu, niin muistutellaan nyt sitten suuhygieniastakin! Ja, jotta se hampaidenpesu olisi joskus vähän mielenkiintoisempaa, onkin hauska ottaa esille vähän erimakuinen hammastahna. Tämä maistuu nimittäin kanelilta!
Hammastahnan takana on siis italialainen Marvis joka valmistaa luksus-suuhygieniasarjaa, johon kuuluu hammastahnaa, suuvesi ja hammasharja. 

No juu, en nyt taida lähteä sen spesifimmin syventymään siihen kuinka tätä käytetään. Jos joku sitä miettii, niin paa vaikka googlettaen...

Mutta, vaikka tämä onkin kanelin(tekstinsyöttö muuttaa automaattisesti 'kamelin', se vasta olisi mielenkiintoista) makuinen, on tässä mintunkin maku, eli suu jää raikkaaksi pesun jälkeen! Ja mikä parasta, tämä ei sisällä fluoria, fluori kun on joidenkin lähteiden mukaan ihan myrkkyä, ja siksi me ollaan kaikki tällaisia, kun hammaslääkäri on jo pienenä meille kaikille jakanut fluoripotun josta me ollaan popsittu sitä koko lapsuus. 

Marviksella on myös tavallisempia makuja, mintun eri variaatioita, mutta sitten on esim. lakritsi! No miks ei?!

Pikkusen erikoisuutta hampaiden pesuun ja Marviksella leegoja sutimaan!

Parrakas Mies suosittelee kaikille joilla on hampaat! Hampaattomille on sit se suuvesi. 

Marvis Cinnamon Mint Dick Johnsonin verkkokaupasta!