Lähdekriittisyys, no miksei?!

Parrakas Mies-blogi on hyvän hengen ja kaiken muun kuin poliittisten asioiden tai tuomitsevuuden tai minkään halveksimisen lähde, mutta yksi asia meikäläistä savuttaa korvia melkein joka päivä nettiä ja eritoten Facebookia selatessani. Nimittäin lähdekritiikittömyys! Saatetaan kiukkupäissään linkata omalle facebook-seinälle ihan mitä vaan, kun otsikko tai tekstin sisältö on tarpeeksi viiltävää!  Mutta sitten saatetaan unohtaa tarkistaa ja miettiä sitä, että onko kaikki lukemani aina ihan totta?
Tässä maassa, ja eritoten maailmassa, on paljon asioita väärin, enkä lähde nyt luettelemaan erikseen, että mikä on ja mikä ei. En siksi että olisin pelkuri, ja en uskaltaisi sanoa mielipidettäni julki, vaan siksi että se ei mielestäni ole tässä nyt olennaista.
Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi minä voisin ostaa domainin, joka voisi olla vaikka "totuusmedia.fi", tai "kansa-uutiset.fi" tai jotain muuta yhtä uskottavaa(eikä ne aina ole edes kauhean uskottavia, mikä se v***u-uutiset nyt olikaan...) ja ruveta kynä vaahdossa kirjoittelemaan sinne ihan mitä vaan, totuuksina, tai mielipiteitäni fakta-muodossa. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että meistä jokainen otsikon nähdessään, ja vaikka tekstinkin luettuaan, katsoo kerran, mistä lähteestä nämä ovat, minkä verkkosivun alla tämä tapahtuu, ja jos jotain kerrotaan totena, löytyykö tästä totuudesta lähdeluettelo, ja onko se lähdeluettelo uskottava. Sillä säästytään ylimääräiseltä verenpaineelta, ja isommassa kaavassahan tuollainen puolitotuuksien tai jopa keksittyjen faktojen uskominen ja eteenpäinjakaminen voi aiheuttaa suurtakin haittaa, niin itselleen kuin ympärillä olevilleen!
Sitten on tämä ryhmä, joka ei jaksa lukea otsikkoa enempää, mutta on sen otsikon kautta jo niin raivoissaan, että housut repee ja facebook poksuu! Sitten kun linkin avaa, niin itse tekstissä asia onkin hiukan toisin, kuin mitä otsikossa sanotaan. Ja se taas johtuu näistä klikkaustavoitteista. Media pistää mahdollisimman härskin ja raflaavan otsikon, jotta sivulle saadaan klikkejä, ja sitä kautta tienataan lisää. Ja taas Facebook naukuu raivoa!

Joten ihmiset, muistakaa vanha sanonta: kaikki mitä internetissä lukee, ei välttämättä ole totta. Ja se on saletti ku Moskovan baletti!
"Jumalauta, parrassa on paskaa!! (no ei oo...)"

TESTISSÄ: The Barber Beard & Moustache Paste

Parrakas Mies sai taas muutama viikko sitten käteensä mielenkiintoisen tuotteen, jota ei vielä täällä Suomen markkinoilla ole! Kyseessä on ruotsalaisen The Barberin oma parran- ja viiksienmuotoilutuote. The Barber on siis Ruotsin Malmössä sijaitseva perinteinen miesten parturiliike, jonka takana on ruotsalainen parturikampaamoketju ja muotoilutuotevalmistaja Larsson & Lange.

The Barber Beard & Moustache paste on siis 75ml pumppupullossa olevaa valkoista muotoilutahnaa, joka sopii sekä parran että viiksien muotoiluun.
Tuoksu on voimakas. Mieleen tulee puu ja savu.
Tahna on melko vahvaa, ja jo toisella käyttökerralla pumpun suuaukko oli hieman tukossa, eli kuivuessaan jämähtää ilmeisesti aikalailla.

Eli, pieni määrä kämmenelle ja hieromaan partaan. Voimakas tuoksu on ensimmäinen asia mikä tulee esille. Ehkä hieman teollinen pohjatuoksu, mutta en lähtisi haukkumaan, tämä on loppupeleissä melko miellyttävä. Tippaakaan makeutta tuoksussa ei ole, mutta omalla sarallaan melko luonteikas. Eikä saanut vaimoltakaan ruttuista nenää.
Ja kyllä, tällä saa molemmat muotoiltua, sekä parran että viikset. Ei tällä viiksiin samanlaista lopputulosta saa kuin viiksivahalla, mutta suun edestä karvat saa pois. Ja parta muotoutuu hyvin. Aikamoista liimaa tämä kyllä on, ja vetää jonkun verran kasaan parran, kiiltoakaan tämä ei partaan tee, mutta yllättävää kyllä, pehmeys suurinpiirtein pysyy! Eikä tämä jätä jäämiäkään partaan seuraavaksi aamuksi.

Tästä on nyt vaikea sanoa, onko tämä huipputuote vai ei. Tämä kun on aivan erilaista tavaraa kuin partavahat ja -balsamit, ja lopputulos on kovin erilainen. Kun partavahan lopputulos on suhteellisen luonnollinen, on tämä enemmän kuin parralle tehty hiusvaha. Voisin kuitenkin kuvitella tätä toisinaan käyttäväni, mutta en syrjäyttäisi tällä partavahaa kuitenkaan.
Ja kun sisällysluetteloakin katsoo, tämä ei noudata sitä samaa luonnontuotekaavaa kuin nämä tutut parranhoito- ja muotoilutuotteet....

Katsotaan kuitenkin jos tämä ilmestyisi Suomen markkinoillekin! Tällä hetkellä sitä voi tilata The Barberin omasta verkkokaupasta.

Parrakas Mies suosittelee tätä silloin tällöin tapahtuvaan vaativaan parranmuotoiluun, ei kuitenkaan päivittäiseen parranhoitoon.

Veri vetää pohjoiseen...

Pohjoisesta on nyt palattu ja lomakin on lopussa. On ollut ihan rentouttava ja mukava loma, mutta jotenkin aina on se fiilis että olisko pitäny tehdä lomallansa enemmän... Tuskin.

Mutta tuo viimeisin reissu pojan kanssa oli rentouttava, käytiin siis junalla kääntymässä muutamaksi päiväksi Oulussa, tarkemmin Kiimingissä. Kiiminki on n. 30km Oulusta vielä pohjoiseen. Minä olen sieltä kotoisin, tosin muuttanut jo 2-vuotiaana Tampereelle perheeni kanssa, mutta viettänyt varsinkin lapsena paljon siellä aikaa. Kiimingissä asuu äidin veljet ja serkkuni sekä kummipoikani.

Kiiminkijoki

Topi-koira

 

Aina kun siellä käy, tulee jotenkin fiilis että sinne kuuluu, niihin maisemiin ja siihen rauhaan. Olen monta kertaa pyöritellyt ajatusta sinne muuttamisesta. Ei kuitenkaan ole sitä lopullista sysäystä asioiden järjestämisestä sitä ajatellen vielä tullut, mutta aina väliajoin olen katsellut myytäviä ja vuokrattavia asuntoja sieltäpäin, ja jopa avoimia työpaikkoja. Mutta se on sellaista haaveilua. Millaistahan se olisi muuttaa kotinsa yli 500 km päähän? Ns. "tyhjän päälle" ei joutuisi täysin muuttamaan, kun sukulaisia ja jopa muutama kaverikin sielläpäin asuu, mutta suurin osahan niistä täällä Etelä-Suomessa kuitenkin on. Ja kuinka nopeasti tulisi sellainen fiilis että help, takaisin?! Vai tulisiko sitä? 

Olen myös pyöritellyt sitä moottoripyöräkortti-asiaa, ja miettinyt jopa opetusluvalla kortin suorittamista, eli pistäisi jonkun pyöräilevistä kavereista suorittamaan itselleen opetusluvan ja hoitaisi sen sitä kautta. Siinä säästäisi aika monta sataa... Mutta onhan siinäkin omat hommansa, ajovarusteet pitäisi hommata, viimeistään inssissä pitää olla kunnolliset, ja kuka hullu omalla pyörällään antaisi opetella... 

Nyt alkaa sitten taas arki, ja muutama keikkakin tiedossa. Seuraavat pari viikonloppua menee niiden parissa ja viikot menee töissä.
Niin ja pitää taas pyöräyttää tuotetestit käyntiin, kaikenlaista mielenkiintoista olisi taas testattavana!

Palataan siis asiaan!

Parrakas Mies

Kauhea kuume, moottoripyöräkuume!

Aivan kauhea moottoripyöräkuume kehkeytynyt tässä tämän kesän aikana!! Olen vain niin epäonnekas, että ei ole tullut junnuna ajettua mitään mopokortteja, ja nyt pitäisi sitten se A-kortti suorittaa kokonaan. Ja kun noita autokoulujen hintoja vertailee, niin viranomaismaksut mukaanlukien ei alle 900€ taida päästä siitäkään lystistä... Ja sitten pitäisi hommata vielä se pyörä...

Mutta haaveilla kai aina saa...
Sellaisen customin tai chopperin meikä hommaisi. Eikä sen tarvi mikään HD heti olla... Kunhan on hieno! Mielellään sellanen missä on mielettömän paksu takarengas ja matala letkeä ajoasento! Kyllä se oma merkkikin sitten varmaan löytyisi kun niillä pääsisi ajamaan. Yammullakin näyttää olevan paljon hyvännäköisiä pyöriä, varsinkin kun sitä on vähän tuunattu. Ei siinä tarvitse välttämättä apinakiikkua olla, suora tankokin on ihan hieno. Ajomukavuudesta en tiedä sitten mitään. Joku osaisi varmaan siitäkin valaista?

Tosin, autokoulua muutenkin huutaisi varmasti minun ajo-osaamiseni kaksipyöräisellä... Viimeksi kun ajoin sellaisella pitemmän matkaa, taisin olla 12-vuotias, ja silloinkin kiihdytin Suzuki PV:n navetan seinään keskelle mummun kukkaistutuksia... Meni kaasu- ja jarrukäsi sekaisin... Ja mummun kukkapenkki...

Tällasella oliskin kiva pamauttaa navetan seinään...

Jatkan haaveilua...

Parrakas Mies

"Hyvää iltaa vapaa Tampere!"

No niin, Tammerfestitkin on nyt juhlittu! Oli poikain kanssa varsin lystiä käydä pyörähtämässä kaupunkifestivaalihumussa, ja Popedahan oli pakko nähdä! Ei vain siksi että näin tamperelaisena Popeda Tammerfesteillä on vähän sellainen pyhiinvaelluspaikka, vaan myös siksi että Popedahan on kuitenkin suomen ainoa oikea rockbändi.

Popeda, Tammerfest, jalka monitorille...

Mutta vanhuus ei tule yksin. Jos sitä ennenvanhaan tuli vietettyä enemmän tai vähemmän useampi päivä näilläkin festeillä, nyt riitti puolikas ilta. Mutta laatu korvaa usein määrän, ja niin nytkin.

Uskomattoman monta kertaa sain myös vastata kysymykseen "ooksää se Kasper, se Vadelmavene?!" Kasmir on kyllä brändännyt tämän partahomman hyvin itseensä, I'll give u that...

Huomenna käynnistyy kesälomani viimeinen viikko, ja suuntaan poikani kanssa synnyinseudulleni pohjoiseen, tarkemmin Kiiminkiin. Siellä se sielu ja mieli lepää. Ja kun sain vielä todella halvalla junaliputkin edestakaisin, ei tarvitse väsyttää itseään monen tunnin automatkallakaan. 

Palataan taas asiaan, mä meen nyt juomaan jaffaa sohvalle. 

Parrakas "sää oot siinä mcdonald's-mainoksessa!!!" Mies

TESTISSÄ: Angry Norwegian Beekeeper-viiksivaha

Hetkinen, tämä taitaa olla ensimmäinen viiksivaha-arvosteluni blogiin?! Jaa, olihan siinä FFV-arvostelussa mukana myös viiksivaha, mutta erikseen en ole vielä kirjoittanut yhtäkään testiä...
Olen toki käyttänyt jo tovin viiksivahoja, ja ehtinyt mm. huomaamaan, että santelipuu viiksivahassa ei sovi minulle. Olen testannut mm. A87:n viiksivahan, mutta 5 minuutin viiksissäpitämisen jälkeen alkoi maailmaa syleilevä pääkipu, joka jatkui seuraavaan aamuun asti, eikä auttanut vaikka pesin viikseni moneen kertaan illan aikana... Laitoin myöhemmin myös kerran erään toisen firman viiksivahaa, ja kun siitäkin alkoi pääkipu, ja katsoin mistä se oli oikein tehty, ja 'sandalwood' löytyi ainesosaluettelosta, päättelin, että se ei vaan yksinkertaisesti minulle sovi. Siitä syystä en koskaan kirjoittanut tästä A87:n viiksivahastakaan, koska ei olisi reilua kirjoittaa tynkää ja huonoa arvostelua sen takia, että on itse herkkä sen sisältämälle ainesosalle. Sehän voi silti olla loistava tuote.

Norjalainen Angry Norwegian tekee tuotteensa hajuttomina, joka tässä tapauksessa on oikein loistava asia. Olen vähän sitä mieltä, että viiksivahan ei lujasti tarvitse mitään hajustetta sisältääkään, se kun notkuu kokoajan tuossa sieraimien alla, niin jo ajatus siitä että haistelet jotain hajua väkisin koko päivän, ei houkuttele. Myös Angry Norwegian kysyy, että miksi ostaisit partaöljyn tai viiksivahan joka tuoksuu wunderbaumilta, jos et shampootakaan osta vain sen takia että sen tuoksu on 'tutti frutti'? No, partaöljy saa toki mielestäni tuoksua, mutta onhan se hajusteeton näppärä vaihtoehto niille, jotka käyttävät omaa EdT:tä tai partavettä.
Kuten nimestäkin voisi arvata, mehiläisvaha on pääraaka-aine tässä tuotteessa. Ja tuoksu on hyvin mieto. Tämä on myös todella kovaa vahaa, mutta peukalon kynnellä saa kyllä raaputettua sopivan määrän, ja siitä sitten vain sormilla lämmittelemään vaha notkeaksi, ja sivellään viiksiin!
Kyllä pitää! Tämä on loistava tuote siinä mielessä, että tämä on suhteellisen edullinen, tämä ei tuoksu häiritsevästi miltään ja hoitaa tehtävänsä hienosti!
 Minä en toki mitään mielettömiä handlebareja tai muita kikkuroita viiksistäni muotoile, mutta suun tieltä poispitämiseksi ja muutenkin siistinä pitämiseksi tämä toimii kyllä!

Parrakas Mies suosittelee Angry Norwegianin tuotteita kaikille viikset omaaville miehille ja vaikka naisillekin!

Angry Norwegian Beekeeper-viiksivaha Dick Johnsonin verkkokaupasta!

Ensimmäinen partavideo on julkaistu!

Tein videon yhteistyössä Dick Johnsonin kanssa siitä, kuinka minä laitan partaani! Ei tämä nyt varsinaisesti mikään opetusvideo ole, mutta jos siitä joku saisi vähän vinkkiä!

Katso video tästä!

Suosittelen tilaamaan meikäläisen YouTube-kanavan, sinne saattaa ilmestyä aika-ajoin jotain uutta!

Haluaisitko nähdä jostain muusta aiheesta videota? Ehdota!

Parrakas Mies

Veturimuseo!

Poikani on suuri junien ja veturien ystävä, katsoo uudestaan ja uudestaan Tuomas Veturia ja Chuggingtonia telkkarista ja dvd:ltä, ja oli tohkeissaan ensimmäisestä matkastaan junalla viime talvena. Vietiin poika sitten eilen veturimuseoon Toijalaan, ja olihan siellä hämmästelemistä! Vähän häntä jopa jännitti, ja piti vakuutella kokoajan että veturit ei ole lähdössä mihinkään, että paikallaan pysyvät!  Ei meinannut aluksi suostua tulemaan sisään ollenkaan, mutta pienen maanittelemisen jälkeen saatiin kierros tehtyä.

Höyryveturi taisi olla kaikkein hienoin, niitähän ne Tuomas Veturin junatkin on...

Siinä mielessähän me suomalaisetkin ollaan jo ihan sivistymään päin, että ei tarvitse tuollaista kylttiä enää olla sisätiloissa!

Aikuisilta 6 euroa liput, 3-v. pääsi vielä ilmaiseksi.

Varasin minulle ja O:lle junaliput ensi viikoksi pohjoiseen, pääsee nyt sitten istumaan ensi viikolla oikein kunnolla kiskoilla!
Palataan taas!


Parrakas Mies

Strutseja ja vanhoja autoja!

No se on kesälomamies moro!

Täällä sujuu kuulkaa kesäloma mukavan leppoisasti. Vaikkakin säät muuttu sormen napsautuksella kylmiksi ja sateisiksi kun ensimmäinen virallinen kesälomaviikko alkoi. Mitä sitten? Voi sitä olla sortsit jalassa kaatosateessakin.
Käytiin tänään Pälkäneellä ja Kangasalla turisteilemassa!
Syrjysellä käytiin ihmettelemässä elukoita ja Vehoniemellä jos jonkinmoista menopeliä!

Tässä kuvasatoa.

Nää on tosi fiksun näkösiä elukoita...

Pyrkijällä olis khuul painella nahkaliivi lepattaen!

Ei oo mulla mondeossa tollasta keulakoristetta...

Ostin muuten sen banjon mistä aiemmassa postauksessa haaveilin! Instagramin ja facebookin seuraajat on jo saattanut pienen ääninäytteen siitä saadakin... Tuli nimittäin samana päivänä vastaan netissä tuo, kun siitä kirjoittelin! Lempäälässä joku myi omaansa pois. Tarjosin rahaa, ja sain halvalla! 

Tuohan on siis kitarabanjo, eli 6 kieltä ja vire on sama kuin kitarassa, mutta kyllä tälläkin hyvän laukan ja bluesin saa päälle! 

Kuvailin myös tällä viikolla vähän liikkuvaa kuvaa naamastani, eli jossain vaiheessa voisi olla jotain videontynkääkin luvassa tuosta blogin otsikon aiheesta, pysy kanavalla!

Parrakas Hobo

TESTISSÄ: Lush Cynthia Sylvia Stout Shampoo

Lush lähetti Parrakkaalle Miehelle tovi sitten tuotepaketin jossa oli toinen toistaan mielenkiintoisempia käsintehtyjä luonnonkosmetiikkatuotteita, joista yhden jo testasin aiemmin!

Tällä kertaa kirjoittelen testiä astetta miehekkäämmästä shampoosta. Miehekkäästä siksi, että tämä shampoo sisältää mm. tummaa olutta ja konjakkia!

Oluen sanotaan Lushin mukaan silottavan sähköisiä hiuksia, ja sitruunamehu, jota tämä myöskin sisältää, antaa heidän mukaansa kiiltävän lopputuloksen. Eivätkä he ole väärässä. 

Pullosta näkee, että oluen hiiva(?) on kerääntynyt pullon pohjalle, ja tätä täytyy hieman ravistaa että saadaan ainesosat sekoittumaan. Toisin kuin kuvittelin, korkin avattuani ja nuuhkaistuani shampoota, ei sieltä tulekaan vahva oluen tai konjakin tuoksu, vaan minulle tulee mieleen coca-cola?! Shampoo vaahtoaa hyvin, eikä minulle vieläkään vahvaa oluella tukan pesemis-fiilistä tule, mutta ihan miellyttävä tuoksu tämä silti on. Ei haise niille rouvan shampoille, vaan vähän luonteikkaampi tuoksu tulee. 

Ja kyllä, lopputuloksena on kuin onkin kiiltävät ja suorat hiukset, jotka on helppo viimeistellä vaikka pomadella!

Lush muuten kuulemma käyttää oluena jonkun itsenäisen panimon orgaanista stouttia tämän tekemiseen, eli ei taida olla Pirkka Tummaa tässä pullossa...

Parrakas Mies suosittelee Lushin olutshampoota kaikille jotka haluaa vähän jotain omaa suihkuhyllyyn, ja tämä oikeasti tekee mukavan kiillon hiuksiin ja pitää tukan helposti käsiteltävänä! Cheers!

Cynthia Sylvia Stout Shampoo Lushin verkkokaupasta!

TESTISSÄ: Fit For Vikings-tuotesarja/Jökulsárlón

Razormaster toimitti Parrakkaalle Miehelle uusimman ylpeytensä Fit For Vikingsin tuotesarjan 'Jökulsárlón'-tuoksuna.
Fit For Vikings on norjalainen parranhoitotuotteita käsin valmistava sarja, jonka toimitusjohtaja Hjörtur Scheving on kuulemma aito islantilainen viikinki. 
Fit For Vikingsin tuotteita saa monessa eri tuoksussa, ja jokaisella on yhtä vaikea islanninkielinen nimi...
Bárðarbunga, Eyjafjallajökull, Hálendið, Hallormsstaðaskógur, Herðubreið, Hvannadalshnjúkur, Jökulsárlón... Copy+paste on ystävä, en tiedä edes että mistä nuo kaikki kirjaimet näppäimistöltä löytyy, saati lähtisin niitä lausumaan... Onneksi näitä saa tilata verkosta, vois jäädä ostamatta jos kauppiaalta tarvis lähtee nimellä kyselemään...
Parranhoitosarjaan kuuluu partaöljy, partabalsami ja viiksivaha.

Tämä jökur... jokyr... joikul... tämä sininen versio on läpi sarjan tuoksultaan sitruunainen ja raikas. FFV meinaa että tämä taittuu ensin puun tuoksusta sitruunaan, mutta minä en oikein sitä puuta saanut. Ihan hyvä tuoksu kuitenkin.

Partaöljy on 30 ml:n pullossa, ja sen korkki sisältää lasisen annostelupipetin. Öljy hoitaa tehtävänsä oikein hyvin. Kutinaa ei ilmene, ja parta kiiltää. Parran pehmeys on luonnollinen, ei kuivata karvoja. Myös tuuheus pysyy hyvänä leuassa.

Partabalsami on samantuoksuinen, ja tämä oli itseasiassa toinen partabalsami/-vaha, mitä minä olen koskaan käyttänyt. Koostumukseltaan tämä oli kyllä hyvin erilainen kuin ensimmäinen testaamani, siksi käytän tämän yhteydessä mieluummin sanaa balsami kuin vaha. Koostumus on nimittäin hyvin pehmeä, ja jännän rakeinen. Kynttä ei tarvita tämän purkista saamiseen, vaan ronski etusormella pyyhkäisy tekee tehtävän. Kevyt kämmeniin hierominen riittää levittämään rakeet liukkaaksi materiaaliksi, ja se levittyy helposti kauttaaltaan partaan. Mutta kuten arvata saattaa, notkea aine ei myöskään ole kovin muotoileva. Jonkinverran tämä tuo lisää muotoiltavuutta partaan, kuin pelkällä öljyllä toimiminen, mutta ilmeisesti mehiläisvahaa ei ole läträtty kovin paljoa suhteessa muihin ainesosiin, kun tästä on saatu näin notkea. Ja monelle varmasti hyvä niin. Kevyt tuki riittää partaan monessa tilanteessa, enkä minäkään peräänkuuluta kivikovana tuulessa nököttävää karvapalloa leuan alla. Mutta jos joku on testannut tuota minunkin aiemmin testaamaa vahaa, sanon vain että kevyempi pito on tässä.

Viiksivaha onkin sitten kovaa. Peukalonkynsi on paras työkalu kaapimaan pieni määrä viiksivahaa sormenpäihin. Sitten etusormilla vahan lämmitys ja levittämään viiksistöön. Vaha muotoilee hyvin, ja vaikka tuoksuvasta viiksivahasta onkin kysymys, ei tämä käryä nenään ollenkaan. Tuoksun kyllä erottaa, mutta se häviää hyvin pian viiksistä. Tämä ei ole myöskään mitään ikiliimaa, eli illalla saa olla kyllä lisäämässä vahaa pannuihin, mutta niin sen mielestäni pitää ollakin. Vaikka puhutaan vahasta, tämä ei jätä mitään jäämiä viiksiin, eli poispesu on helppoa ja karvat pysyvät siisteinä.

Käytin näitä kaikkia yhdessä, niin kuin FFV:n suositus sanoo, sellaisen viikon verran. Ensin lisäsin öljyn, sitten partavahan ja lopuksi vielä viikset kikkaralle. Ainakin selkeä tuoksu tulee naamasta, kun erilaiset tuoksut eivät sekoitu keskenään!

Tiivistettynä, tämä FFV-sarja on kiva, ja tuoksu on tämän Jökulsárlónin kohdalla ihan jees, mutta ehkä sieltä löytyisi joku joka olisi vielä enemmän mieleeni, tuoksu alkoi kyllästyttämään melko nopeasti. Mutta valikoimaahan heiltä tosiaan löytyy. Ja niiden lausumisesta voi tehdä vaikka juomapelin, joka kerta kun kaveri ei saa kerralla sanottua tuoksun nimeä, joutuu ottamaan huikan. Parrakkaan Miehen ilmainen pikku vinkki kesälomalle tekemiseksi!

Parrakas Mies suosittelee Fit For Vikingsin tuotteita kaikille testiin, ja tämän sarjan myötä partabalsamiakin tuli kertaheitolla lisää suomen markkinoille!

Fit For Vikings-tuotteet Razormasterin verkkokaupasta!

Koskenkorva goes USA!

Meikäläisellä pyörähti kesäloma 'vaihe 2' käyntiin tänään, tai aloitin tämän jo viime torstaina sairausloman kautta. Kävi nimittäin niin, että kun viimeksi kehuin kuinka painavia tiskikoneet on yksin kantaa, kun niitä kaksi kannoin, laukaisi se sitten muutaman päivän päästä selkään noidannuolen. No, lääkäri määräsi muutamia nappeja, ja nyt alkaa selkä olla taas jo ok.

Lähdettiin perjantaina pohjanmaalle viikonlopuksi mökkeilemään ja juhlimaan kaverin 30v.-juhlia, ja samalla käytiin lauantaina katsomassa Stigiä ilmaistapahtumassa Koskenkorvalla!
Koskenkorva on siis ruokajuoman lisäksi Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Ilmajoen taajama, ja Koskenkorvalla pitää kauppaa ja ranchiä myös Amerikka-fani Jari Mäki, joka huoltaa ameriikanautoja ja myy kaikenlaista amerikka-tavaraa bootseista ja stetsoneista intiaanipäähineisiin.
Ihan tutustumisen arvoinen liike, jos siellä päin satutte liikkumaan!
Lauantaihan oli USA:n kansallispäivä, ja Jari Mäkikin oli järjestänyt 4th of july-bileet! Tarjolla oli kaikkea grillattavaa ja juotavaa, sekä esiintyjiä, eikä pääsylippuja ollut! Jari pisti!

Ohikulkijoille ei varmasti jää epäselväksi missä Mäen tilukset sijaitsee...

Teema on selvä! Ja jesarilla pysyy!

On sillä Jarilla kaikkee...

Komee Impperiaali!

Pieni pettymys oli, että ei ollut 1:1...

Syötiin jätskitkin loman kunniaksi!

Stig oli kyllä ihan viihdyttävä...

...ja kova bändihän sillä on taustalla!

Bootsit ja stetsoni jäi vielä ostamatta, mutta kyllähän sinne palata vielä täytyy, oli siellä kaikenlaista mielenkiintoista myytävänä!

Ysäribileet oli sitten illemmalla, ja mukavaa oli! Ei niistä sen enempää, kuva kertokoon loput...

Vyölaukku on ikävästi marjapuuron takin helman alla piilossa... Tulispa marjapuuro värinä taas muotiin...

En tiedä oliko Koskenkorvan(sen paikan) vika, mutta fiilistelin tänään Seinäjokisessa liikkeessä kitarabanjoa, ja nyt tarvis sellanen saada! Oikea banjohan olisi oikea banjo, mutta sellasella kitarabanjolla pääsis jo hyvin jamittelemaan kaikkea! Yhden jo bongasinkin käytettynä netistä, ja katsotaan josko huomenna kävisi tekemässä siitä kaupat, kun täältä lakeuksilta takaisin palailee...
Kerron sitten kuinka kävi!

Eli nyt olisi sitten kolme viikkoa joutenoloa ja autuutta tiedossa! Toivottavasti kelit suosii!
Kuinkas muiden lomat kulkee?

Palataan taas!

Parrakas Mies

Hämyvestari-kisan voittaja on valittu!

Kilpailu on päättynyt!

Moro kaikille!
Piti palata näin kesälomalla blogin pariin sen verran tässä välissä, että arvotaan Hämyvestari-kilpailun voittaja!

Suoritin arvonnan niin, että laskin ensin jokaisen osallistujan, ja kerroin kahdella blogiin kommentoijien määrän, eli he saivat kaksi ääntä, niin kuin lupasinkin, kun laajensin kilpailun facebookin puolelle.
Eli kun osallistujia oli blogissa 14 ja facessa 11, tuli numeromääräksi 39. Päätin että ensimmäiset 28 numeroa lasken blogin kommenteista, ja siitä eteenpäin sitten facen puolelta.

Numeroksi arpoutui 9, eli voittaja on yhdeksäs kilpailukommentti

Onnea Miina! Sinuun on otettu yhteyttä!
Ja onpa todella hieno kesäbiisi tuo "Muistan kesän"! Laitoin heti soimaan.

Nyt hetkeksi vielä aurinkoon, ja sitten palataan blogin pariin!

Parrakas arpaMies