Esittelyssä Parrakkaan Miehen uusi personal trainer Erkki!

Vuodenvaihteessa uhkailin että kuntoilu pitää aloittaa, ja nyt tartuin sitten sanoista tekoihin ja hommasin itselleni personal trainerin!

Erkki on muutaman vuoden tehnyt näitä hommia, ja aiemmin vaikuttanut Seinäjoen alueella, mutta nyt muuttanut Pirkanmaalle ja aloittanut minun kanssani työt. 

Hän on, jos mitenkään mahdollista, minuakin karvaisempi kaveri. Soljakka kaveri kyllä, ja erittäin läheisyydenkipeä. Toivottavasti saa minut yhtä hyvään kuntoon kuin itse on.

Palataan Erkin kanssa asiaan jahka ehditään!

-A-J/Parrakas Mies

Mämmit on syöty!

Pääsiäinen on nyt vietetty, ja mämmiä on syöty melkein yhtä paljon kuin Mietaan Jussi!

Täytyy sanoa että oli mukava ja rentouttava loma, johon liittyi kaikenlaista mukavaa, ja osasta kerron sitten myöhemmin. 😉

Niinkuin uhkailinkin etukäteen, pitihän sitä pääsiäiskokkoa käydä ihmettelemässä, kun Pohjanmaalla oltiin. Tai pääsiäisvalakiahan se siellä on. Suomen Texasissa eli Ilmajoen Koskenkorvalla oli Jari Mäki pistänyt kunnolla palamaan, ja komialta näytti!

Ilmajoelle rakennetaan myös isoa tuulivoimalapuistoa, ja käytiin ihmettelemässä vähän niitäkin. Siellä pitää kaikki olla niin suurta, ja nämäkin oli 137m korkeita... Ja kymmenkunta oli tulossa vielä lisää...

Nyt takaisin kodin metsästyksen pariin ja muutenkin arkeen. Kyllä taas hetken jaksaa tuolla lomalla!

Toivottavasti muillakin oli hyvät pyhät!

-A-J

Parran trimmaaminen kotona, osa 3: Parran ja viiksien siistiminen saksilla

No niin, vihdoin sain ladattua videon nettiin, pahoittelut että kesti. Minun piti laittaa tämä jo perjantaina, mutta olimme lähdössä pääsiäisen viettöoon Pohjanmaalle, ja siinä pakkauskiireissäni aamulla unohdin, ja tulimme eilen niin myöhään kotiin, että lataus jäi tälle päivää... 

Mutta enempiä selittelemättä, tässä olkaa hyvä!

Ja mielelläni kuulisin palautetta videoista, ovatko hyviä, huonoja, hyödyllisiä, turhia?

Parrakas Mies täyttää tänään vuoden!

No niin! Tasan vuosi on kulunut ensimmäisestä postauksesta! Ja hauskaa on ollut! Päivääkään ei ole kaduttanut lähteä kirjoittamaan blogia, ja on ollut mielettömän hienoa nähdä kuinka lukijat ovat pikkuhiljaa löytäneet blogini! Ja mahdottoman ystävällistä porukkaa kaikki, vain hyvää palautetta ja hienoja ehdotuksia postauksen aiheiksi!

Ajatus blogin kirjoittamiseen onkin kerrottu jo useaan otteeseen, ja alunperin idea oli kirjoitella tuotetestauksia, ja ehkä hiukan omaa elämää. Nykyään tuotetestauksia on vähemmän, ja omaa elämää kirjoittelen tänne surutta jo melko paljon. Mutta parta on se juttu josta blogi on lähtenyt, ja siihen tullaan jatkossakin keskittymään erilaisissa muodoissa. 

Olen kuitenkin halunnut tuoda henkilökohtaisuutta enemmän ja enemmän mukaan. Haluan että Parrakas Mies-blogi on mahdollisimman aito ja pilkkeet silmäkulmassa säilyttävä tavallisen miehen blogi. 

Välillä sitä unohtuu että blogia voi lukea kuka vaan, ja onkin omituista välillä jutella jollekin aiheesta jonka hän jo tuntuu tietävän, kunnes muistaa, että ai niin, kirjoitin asiasta ensimmäisenä blogiini ja siellähän se on ollut jo luettavissa...

Tänä vuosi on opettanut bloggaamisesta kaikenlaista, ja tuntuu että tästä on hyvä ponnistaa seuraaviin vuosiin!

Kiitos kaikille teille jotka palaatte lukemaan blogiani uudestaan ja uudestaan, lupaan tuottaa sisältöä jatkossakin teille parhaani mukaan!

-A-J/Parrakas Mies

Paritalo, uhka vai mahdollisuus, ja muita asunnon ostoon liittyviä kysymyksiä...

Nyt kun pankilta on jonkinlainen suunta annettu siihen, minkä arvoista taloa voi lähteä metsästämään, onkin tilanne hieman haasteellinen. Kuten arvata saattaa, mitä vähemmän rahaa käytettävissä, sitä vähemmän vaihtoehtoja. 

Haaveissamme on ollut omakotitalo, ja vaikka olemme valmiita tekemään paljon itse talon eteen, olisi runko, pohjaratkaisu ja piha hyvä olla kuitenkin mieleinen. Sellaista on kuitenkin kovin vaikea löytää alle 30 minuutin ajomatkan päästä Tampereen keskustasta tällä budjetilla.

Eilen meille tarjottiin paritaloa. Ajatukseni paritalosta on ollut aina hieman negatiivinen. Naapuri pitää olla todella hyvä, ja siltikään pihalla ei voi soittaa kitaraa iltamyöhään. Eli vapauksia mitä omakotitalossa on, ei ole paritalossa. 

Toisaalta, onhan monessa omakotitalossakin naapurit. Niin kuin rivitalossakin.

Tässä kohteessa ainakin paperilla ja kuvien mukaan kaikki on päällisin puolin kunnossa. Pinnoille ei tarvi tehdä käytännössä mitään. Takapiha on iso, ja siisti. Naapurin takapiha on erotettu sopivan kokoisella aidalla. Ja pihassa on 40 neliöinen lämmin autotalli. Alue on rauhallinen, mutta kohtuullisen matkan päässä työpaikoistamme.

Mutta. Kuinka pitkälle ensiasunnon osto pitää suunnitella? Onko tarkoitus ajatella että tässä ollaan loppuelämä, vai onko luonne suurinpiirtein samanlainen kuin vuokralla eläessäkin, mikään ei ole lopullista ja kaikkea voi kokeilla?

Koska onhan se omakotitalo haaveissa edelleen, mutta tässä olisi meidän budjetille loistava kohde, miinus naapurin olemassaolo. Toisaalta, eihän sitä voi tietää kuinka huippuja naapurit ovat. Elo on vain kovin tiivistä tuossa talomuodossa.

Kertokaa kokemuksia ensiasunnon ostosta, mitä kannattaa ja ei kannata miettiä?

-A-J

Pohojalaasia pääsiäisperinteitä ja maanantain tunnelmaa

Maanantai on taas täällä!

Tauti on nyt ilmeisesti selätetty, ja tehän kaikki tiedätte miten se testataan parin päivän vessassa juoksun jälkeen...?

Ilokseni postimies oli työntänyt postilaatikon suulle VIHDOIN quadrokopterin lisäakut ja laturin! Olen tähän asti vain silitellyt kopteriani ja peitellyt sen joka ilta, ja tänään odotus palkittiin! Tosin kun otin akut pois pussista ja olin asentamassa yhtä niistä kopteriin, totesin että eihän ne mahdu sisään...

No, pienellä väkivallalla lopulta sain akun sopimaan, hyvä niin. 

Pääsiäinenkin on tällä viikolla! Me lähdemme viettämään sitä Etelä-Pohjanmaalle! Minulle tuli yllätyksenä silloin aikoinaan kun aloin vaimoni kanssa tapailemaan, että Etelä-Pohjanmaalla ei kokko liitykään ainoastaan juhannuksen viettoon vaan myös pääsiäiseen! Ja siellä virpomispäivä onkin viikkoa myöhemmin kuin muualla, ja se ei ole virpomista vaan trullittelua... Kertoo taas pohjalaisten asenteesta, ei kelepaa muiren perintehet, tarttoo olla omat! Ja tuikatahan viä tuletkin niin että näkyy ja haisoo, ja kauas!
Saattaa siis olla että käydään vilkaisemassa ensimmäistä kertaa nekin!

Kuva: Geo-lehti

Auton vaihto ei ole edennyt. Tuo nettiauto on täynnä ihan ihme porukkaa... Ensin tarjotaan että vaihdakko, sitten kun ilmotat että voin vaihtaa, niin ei enää kuulu mitään.
Tai sitten kun mullakin lukee että vaihdetaan VAIN KEVYT KUORMA-AUTOKSI REKISTERÖITYYN AUTOON, niin ehdotetaan Soliferin asuntovaunua...

Mutta jees, tällaista maanantaihin! Taidan mennä leikkimään takasin, heippa!


-A-J

Karma, u fucker...

Ei mene kaikki aina niinkuin suunnittelee... Blogiani tällä viikolla lukeneet varmaan huomasivat että pojalle alkuviikosta iski vatsatauti, ja minä siitä jännityksellä kirjoittelin tännekin, että ihan varmaan tarttuu meihin muihinkin. Ja blogiani lukeneet varmaan huomasivat senkin, että leuhotin etukäteen osallistumisestani Tesla Supercharger Rallyyn tänä viikonloppuna... No toisessa osuin oikeaan.

Vatsatauti nimittäin iski juuri lähdön aattona, eilen illalla, ja sitten mentiinkin kuumehöyryissä molemmista päistä... Eli Teslahommat jäi nyt toistaiseksi sitten väliin. Tästä vatsataudista pääsen kuitenkin nauttimaan.

Oikeastaan kaikki muut taudit pystyy lääkitsemään... Jos esim. flunssa olisi iskenyt, kuume olisi noussut, olisi senkin saanut varmasti jotenkin tropattua aisoihin.  Mutta tätä perkeleen tautia ei pysty millään oikein välttämään... Se on vaan sairastettava.

Toisaalta, olisihan siitäkin hyvää postausta saanut kuinka olisi paskonut sadantonnin autossa housuunsa.

Nyt harmittaa. Mutta minkäs teet...

Mites teidän viikonloput?

-A-J

Parran trimmaaminen kotona, osa 2: pulisonkien siistiminen

No niin, toinen osa "Parran trimmaaminen kotona"-videosarjasta on julkaistu, ja sen voi käydä katsomassa YouTubessa!

Toivottavasti joku edes ymmärtää mitä selitän tuossa videossa...

Oma pankkilaina, oma asunto, oma paku, oma vatsatauti...?

Kotona ollaan, ja edelleen odotellaan vatsataudin siirtymistä meihin muihin. Poika selvisi suhteellisen helpolla, oli pahoinvoiva vain maanantai-illan, sai kuitenkin nukuttua, ja nyt jo söi ihan miehen annoksen aamupalalla. Mutta itsellä on melko odottava olo kokoajan...

Huomenna pitäisi käydä pankissa kyselemässä vähän asuntolaina-asioista. Saa nähdä mitä ne meinaa, onko meillä varaa haaveilla omasta talosta, meillä kun ei ole kiinnitettävää kuin tuulen huuhtomat persoonat.

Jos homma natsaa, alkaakin armoton talon etsiminen! Se on kuulemma tosi kivaa hommaa!

Taistelen myös tuon autonvaihdon kanssa... Se pickup olis kiva, mutta pakettiauto olis nyt tarjolla. Rekisteröity kuitenkin vain kolmelle. Onko kellään tietoa, millainen homma on siirtää esim. LT:stä väliseinä taakse? Jos ottaisi projektin itselleen, ja tekisi 3+3, tai 2+3 pakun(k-kuorkin).

Antakaa avuttomalle vinkkejä ja kokemuksia!

-A-J

Tätäkö varten suomalaiset jonottaa ämpäreitä?

Jaahas, täällä valvotaan pojan unta, meillä kun alkoi tämä kaikkien lapsiperheiden jokavuotinen unelmasesonki, nimittäin yrjötauti!

Kyllä se onkin kiva puhdistaa välillä kroppa jokaisesta ruuan kimpaleesta, nesteen tipasta, vatsahaposta, laskea muutaman päivän ajan vessan kaakelit pariin kertaan ja toivoa olevansa vaikka mieluummin se pöntön rengas jota halailee. 

Ja aivan turha sanoa että "toivotaan että se ei tartu sinulle". Kyllä se tarttuu. Edes se Bruce Willisin esittämä jätkä siinä "Unbreakable"-leffassa, joka selvisi ainoana hengissä ja naarmuitta junaturmasta ja auto-onnettomuudesta ja kaikesta muusta saa yrjötaudin siltä pojaltaan. Oksentaa kuin päältä ajettu vesiposti toimintaelokuvan kadunkulmassa. 

Ja kaikista upeinta tässä on se, että kun kuulet, että joku on ollut yrjötaudissa, saatika näet kun joku yrjöää, se tarttuu itsellesikin heti! Mahassasi alkaa kiertää, ja naamasi muuttuu vihreäksi välittömästi, kun joku sanoo sanan "vatsatauti" tai "oksentaminen". Niin tehokas on ystävämme yrjötauti. 

Pyllypissa ja pitkäsylki, maailman paskimmat jätkät. 

Parran ja Teslan ajamista!

Viikko on taas vierähtänyt nopeasti.  On kuvattu uutta videota, keksitty uusia juttuja blogin tiimoilta ja käyty vielä sokerinhuuruisilla lastensynttäreillä!

Tosiaan, minulla on hetken aikaa ollut ajatuksena kuvata vähän videota siitä kuinka partaa voi trimmata kotonakin, ja siitä on melkoisesti kyseltykin. Ja nyt tällä viikolla sain sitten aikaiseksi kuvailla vähän naaman siistimistä. Päätin tehdä kuitenkin niin, että teen muutaman erillisen videon yhden pitkän videon sijaan, joten viikon välein on luvassa video tämän asian tiimoilta. Perjantaina julkaisin ensimmäisen, parran rajojen siistimistä demonstroivan videon shavetella, ja lisää on tulossa.

Käytiin eilen pojan kanssa 5-v.&2-v. synttäreilläkin pyörähtämässä ja otettiin pieni sokerihumala lauantaipäivään koko perhe. On se hauska katsoa kun muksut sekoilee muutaman kakkupalan jälkeen... Tavattiin siellä myös maailman kiltein ranskanbulldoggi, ja tottakai koirakuume nosti taas päätään... Johan tässä on ilman koiraa oltukin kohta puolisen vuotta...

Sain myös sovittua aika makeen jutun ensi viikonlopulle blogin tiimoilta! Osallistun Tesla Supercharger Rallyyn, jossa ajetaan Tesloilla Helsingistä/Turusta Teslan supercharger-asemien kautta Ouluun ja siitä vielä Kemiin jossa osallistutaan jääajokurssille ja käydään ihmettelemässä Kemin Lumilinnaa! Hyppään Share It Blox Carin tiimiin, ja aion raportoida matkasta ja Teslan ajamisesta rallin aikana tiiviisti! Mutta siitä enemmän siis ensi viikonloppuna! Mutta onpa rouheeta päästä kokeilemaan Teslaa, ne on ilmeisen hätäsiä vehkeitä, ja tupattu täyteen jos jonkinlaista tekniikkaa!

Ai niin, ostin uuden piipun itselleni myös viikolla! Pitäähän silläkin vähän leuhottaa! Nyt on perinteistä herrasmieskäyrää! Italialaisen Sir Del Nobilen piippu, kyllä kelpaa.

Palataan juttuihin taas alkuviikosta! Komeeta sunnuntaita kaikille!

-A-J/Parrakas Mies

Parran trimmaaminen kotona, osa 1: Rajojen siistiminen

Minulta on jonkin verran kyselty parran trimmaamisesta, siitä mitä esim. minä teen kotona parralleni, ja ajattelin, että on kaikista helpoin näyttää se videoitse! Tulossa on kolme osaa, koska en halunnut tehdä liian pitkää videota, ja tässä ensimmäinen osa, rajojen siistiminen shavetella!

Tähän voi ottaa ammattimaiset klassisen parranajon taitajat vaikka juomapelin, ota huikka joka kerta kun meikäläinen tekee amatöörin virheen...

Toivottavasti tästä on kuitenkin jollekin hyötyä!

Esittelyssä Suomen paras porilainen parran trimmaaja!

Poika sylissä!

Minulla on ollut ilo tutustua porilaiseen veikeään viiksivalluun, joka kantaa komealta kalskahtavaa nimeä Jan-Magnus! Jan on töissä Dick Johnson Barber Shopilla ja on ollut parturialalla monen monta vuotta.

Kun ensi kerran tapasin Janin, huomasin, että "hiljainen" on luonteenpiirteenä melko kaukana miekkosesta. Porilainen rento molotus on sujuvaa ja sutjakasta. 

Eli kun istahdatte Janin penkkiin, niin epämiellyttävä hiljaisuus on jonkun toisen hetken murhe, tällä kaverilla ei jutut lopu kesken!

Jan oli viime viikonloppuna Hair&Beauty-messuilla edustamassa työnantajaansa, ja n. 10 minuutin varotusajalla häntä pyydettiin osallistumaan parrantrimmauskisaan, joka käytiin ammattilaisten välillä. No hullu porilainen suostui, vaikka omia leikkauskamojakaan ei ollut mukana, ainoastaan kampa. Mutta pelimies kun on, lainaili naapureilta tarvittavat kamat, teki niillä parhaansa, ja perkele voitti!

Eli meillä tamperelaisilla on nyt sitten Suomen paras parrantrimmaaja saatavilla! Mitäs me titteleillä, kunhan on paras. 

Varatkaapa Janille aika, ja kokeilkaa onko mies pokaalinsa ansainnut. Minun parran hän on trimmannut useaan otteeseen, ja en voi kun olla tyytyväinen! Jan tietää mitä trimmaaminen nykypäivänä tarkoittaa, ei tule sitä villapaita-iskä-mallia tältä mieheltä! Mies on myös erinomainen ja tarkka parturi, eli koko pää vaan kuosiin!

Mutta eipäs kehuta porilaisia tällä kertaa enempää, siitä ei seuraa mitään hyvää. 

Ei muutako men sil sit kato!

-A-J/Parrakas Mies

Psst... Ukot... Tänään on naistenpäivä...

Naistenpäivä! Päivä jonka mies kuulee olevan tänään aina illalla, kun rouva istuu sohvannurkassa hiljaa kolmatta tuntia töistä tullessaan, ja vain irvistää kun kysyt että mikä nyt on.

Ei vaan, ei meidän rouva ole naistenpäivän kohdalla niin tehnyt. Se tuntee minut melko hyvin. Hääpäiväkin on syystä kaiverrettu sormuksen taakse, ja pojan syntymäpäivä tatuoitu rintaan...

Aloin ajatella naistenpäivää. Puhunko romantiikasta? Siinä olen nimittäin todella huono. Oikeasti. Juu, on tehty omat häävalssit ja vietetty 10-vuotispäivät hotellissa ja skoolattu kuohuviinit jos jonkinlaisten asioiden kunniaksi. Mutta meikäläisen romantiikkaa on se, että kun vaimo pyytää tekemään ruokaa, olen valmistanut gourmét-aterian oolannin uunirapeista ja ostanut oikein HK:n sinistä kylkeen, ja viimesen päälle ketsupit ja kotisinapit odottaa pöydässä, kun vaimo tokaisee töistä tullessaan, että ei tykkää makkaraperunoista....

Kosiminen tapahtui niin, että vuosipäivänä, josta tuleva vaimoni muistutti minua keittiössä hieman nyrpeänä, sanoin että muistin muistin, ja aattelin että pitäskö mennä katselemaan kihlasormukset.
Se kysyi että oliko tuo kosinta. Vastasin että tais olla.

Parrakas Mies-blogi ei siis syystä ole parisuhde-blogi, vaan täällä vaan kerrotaan kuinka taas muistin kammata naamani.

No mikä se naistenpäivä sitten on?

"Joka vuosi, 8. maaliskuuta järjestetään maailmanlaajuisesti tuhansia tapahtumia, joiden tarkoitus on ylistää naisia ja juhlia heidän saavutuksiaan." Lähde: Wikipedia


Aaa! Tänään on siis vaimolla juhlapäivä siitä, että on saanut minut mieheksensä, ja pitänyt minut tässä jo näin pitkään! Taidan mää sittenkin olla vähän romanttinen...


Hyvää naistenpäivää kaikille naisille! Ja miehet, jos ette osta kukkia niin näyttäkää vaikka kuva sellaisista!

Tuossa vaimo!

-A-J/Parrakas Mies

Hyvät juhlat, hyviä ihmisiä ja For All The Cows!

Juhlat on nyt juhlittu ja mukavaa oli!

Tupa oli täynnä iloista puheensorinaa, musisointia ja naurua!

Tulipa käytyä vielä Tampereella Jack The Roosterissa pyörähtämässä ja katsomassa Foo Fighters-tribuuttia For All The Cows-orkesterin toimesta, ja sehän vallan toimi! Oli hyvä meininki bändillä ja biisit oli selkeesti hallussa! Käykäähän zoomailemassa jos satutte huomaamaan miehet keikalla, ja jos Foot tippuu!

Lankomies toi vielä Pohjanmaalta tullessaan quadrokopterin ohjaimen, niin pääsi aamulla vähän leikkimäänkin, ja testaamaan toimiiko tuo härväke. Ja hyvinhän se näyttää lentävän!
Minulle tuli siis tilaamani kopteri torstaina postissa, mutta koska kaikki osat on tilattu erikseen, ei ohjain tullut siinä mukana, ja olikin pieni polte päästä kokeilemaan vehjettä. On se jännä huomata, että mies ei kasva aikuiseksi koskaan... Uskomattoman hauskaa leikkiä tuo kopterilla lennätys!

Parroista oli paljon kylänmiesten kanssa myös keskustelua ravintolassa, upeaa kuulla kuinka parta tuo positiivista jutustelua ja kuinka monia se hyvinhoidettu parta kiinnostaa! 

Sain eilen valitettavasti kuulla myös muutaman omakohtaisen kokemuksen siitä kuinka parta ei todella ole kaikissa firmoissa hyväksyttävä. Tätä aihettahan jo käsiteltiin muutama postaus sitten, mutta siitä tuli eilen puhetta ja näin jyrkkää se kuulemma on joissain firmoissa. Sääli. 

Nyt jotain rasvaistakin rasvaisempaa ruokaa mahaan, ja sohvalle nauramaan, ja valmistautumaan uuteen viikkoon.

Hyvää sunnuntai-illanjatkoa kaikille!

-A-J/Parrakas Mies

Juhlapäivä! Taas kuoharia!

Meillä on tänään juhlat täällä kotona! Vaimon valmistumista ja hiukan tupariakin siinä sivussa skoolataan.

Täytyy vähän kehaista tuota parempaa puoliskoa, hän aloitti nimittäin merkonomi-opinnot viime keväänä, ja valmistui ennätysajassa, 10 kuukaudessa, ja on jo töissäkin uudella alallaan! Joten sitä kelpaa hieman juhliakin.

Tuli jaettua vähän synkempää videota eilen Facebookissa ja YouTubessa, mutta aihe on mielestäni tärkeä. Sanni sai kohua biisillään kun se sanoi "vittu" yhdeksän kertaa uudella sinkullaan.
Uhkaahan se vetää siltä kundilta hampaat kurkkuunkin, mutta kiroilu on pahempaa! Ei vaan, pilke silmäkulmassahan se biisi on ymmärtääkseni tehty, eikä noista mielestäni tarvitse mieltään pahoittaa.
Vaan muuttuupa luonne biisissä melko rankasti kun laulajaksi vaihtuu mies. Käy katsomassa video ja kerro mielipiteesi!

Parrakas Mies-blogista ei kuitenkaan ole tulossa minun musiikillisia ambitioitani jakava foorumi, enkä aio tällaisella tahdilla jatkossa covereita julkaista, mutta nyt tuntui jotenkin julkaisun arvoiselta tuo jälkimmäinen. 

Toivottavasti kaikilla on parrat hyvin ja lauantai sujuu, palataan asiaan taas piakkoin! 

-A-J/Parrakas Mies

PARRAKAS MIES NAISIIN KOHDISTUVAA VÄKIVALTAA VASTAAN!

Kuuntelin yksi päivä autossa radiosta SANNIn ”Että mitähän vittua?”-biisiä, ja ajattelin, että miten sen tekstin luonne muuttuisi miehen laulamana…

Aloin ajatella naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä ja sen vastenmielisyyttä, ja päätin tehdä siitä kulmasta oman versioni. Video kertokoon loput.

Pistä luurit päähän ja mieti asiaa.

OLE MIES JA ANNA NAISELLE TURVAA, ÄLÄ PELKOA.

"Voitko viedä poikas parturiin?" "Tottakai!"

Olin eilen pojan kanssa parturissa. Huhhuh. Hän ei ole siis koskaan ollut parturissa, vaan saksia ja konetta on ohjannut joko minä tai hänen äitinsä. Ja nyt päätettiin, että olisi aika pojankin kulkea vähän siistimmällä tukalla, kun vaimon valmistujaisetkin on tulossa...

Olin varannut ajan Dick Johnsonille Räihän Hessulle, kun ajattelin että pistetään nyt sitten oikein viimeisen päälle tukka jiiriin.

Sovittiin etukäteen O:n kanssa, että lähdetään syömään onnistuneen parturireissun jälkeen isot jätskiannokset, ja sehän innostikin pojan parturin ovelle saakka! Ovesta eteenpäin loppu onkin historiaa...

Kun näytin että tuohon istumaan, niin meni liinat kiinni, ja alkoi karkuun juokseminen...

Vartti houkuteltiin poikaa tuoliin, eikä mikään jäätelö tai karkki enää heikkoa ja hätää kärsivää isää auttanut...

Ei siitä meinannut tulla mitään. Kaikki keinot käytettiin mutta äiti ja päiväkotikin olivat paremmat vaihtoehdot kun se parturin penkki..
Kun poika vihdoin saatiin pidettyä penkissä, ei kappaa meinattu saada kaulalle...

Lopulta Hessu sai leikattua tukan kokonaan, mutta meidän takia seuraava asiakas joutui odottelemaan hyvän aikaa...

Pahoittelut Hessulle historian vaikeimmasta asiakkaasta, ja kiitokset että leikkasi kuitenkin kunnialla loppuun asti. Ja pahoittelut myös sille seuraavalle asiakkaalle...

Ensi kerralla saa mennä äitinsä kanssa parturiin.


-A-J/Parrakas Mies