Marko Suksi, Poppamiehen pääomistaja, chilikeisari, grillimestari, ravintolaosakas, vuoden tamperelainen 2012, Ypäjän viikinki, sikafarmari, tosi-tv-tähti, kirjailija, mutta Parrakkaan Miehen blogissa eritoten komean parran omistava mukava mies, antoi minulle leppoisan haastattelun Poppamiehen toimistolla keväisenä torstaina. Vaikka kiirettä miehellä pitää, ja muutamaan kertaan olen yrittänyt Markoa saada jo parrastaan blogiini kertomaan hänen siinä ehtimättä, vihdoin löytyi pieni lovi miehen kalenterista kun päästiin istumaan alas ja puhumaan olennaisesta, parrasta!
Marko omistaa komean pitkän, palmikoidun viikinkihenkisen parran, joka herättää kateutta.
Miksi sinulla Marko on parta?
Olen aina tykännyt vähän karskimmasta lookista. Minulla on aina ollut prätkiä, olen tykännyt viikinkimeiningistä, ja minusta minulle sopii parta.
Kuinka kauan olet partaa kasvattanut?
–Intistä päästyäni 1997 aloin kasvattamaan partaa, hiukan vastavetona myös sille, että se oli komennettu armeijan harmaissa niin pitkään ajamaan pois, joten päätin että nyt ei ole kukaan kieltämässä, en aja!
Esikuvana ensimmäiselle partatyylille oli ehkä James Hetfield, ja silloin ei siis vielä ollut kokopartaa.
Pisimmillään partani on ollut vuonna 2003, jolloin se oli 62cm pitkä, ja ylettyi helposti vyötärölle saakka. Olen pitänyt partaa aina palmikolla. Tällä hetkellä mittaa löytyy 50cm
(mittasimme sen yhdessä).
Tykkäät pitää siis partaa palmikolla, etkä kasvattaa kokopartaa?
Se on palmikolla ihan käytännön syistä. Minulla on voimakas parrankasvu myös poskissa. Näin pitkä parta on kuitenkin kokoajan tiellä, jos sitä ei pidä kiinni. Sen kanssa on esimerkiksi mahdoton nukkua näin pitkänä, se jää joka väliin. Vetoketjuhupparit on hankalia, niitä pitää pitää joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki, koska muuten parta tarttuu vetoketjuun. Tykkäisin pitää kokopartaa, ja partaa auki, mutta sitten pitäisi tehdä kompromissi pituudessa.
Mitä muita haittoja olet parrallisena elämisessä huomannut?
No muun muassa sukeltaminen tai snorklaaminen on hankalaa, koska maskia ei saa tiiviisti, ja vesi pääsee vuotamaan sisään.
Kamppailulajit on myös mielenkiintoisia pitempipartaisena. Mm. painia olen harrastanut nuorempana, mutta pitkäpartaisena sitäkään ei voi enää tehdä, niinkuin myös muut kontaktilajit on hankalia. Kuntonyrkkeilyä pystyn harrastamaan.
Reissaan myös paljon tuotekehityslabroissa Poppamiehen kautta, kun tehdään uusia tuotteita, ja se suojaaminen mitä siellä pitää tehdä, on melko työlästä. Huppuja on päässä ja leuassa ja vaikka missä.
Onko parrallisena elo ollut joskus jopa niin hankalaa että olet ajatellut ajaa sen pois?
No jos on ollut pidempiä stressaavia kausia, ja varsinkin talvella kovilla pakkasilla, kun iho kuivuu, ja parta kutiaa. Mutta käytän nykyään partaöljyä, ja se toimii pirun hyvin. Olen kokeillut partaan joskus mm. oliiviöljyäkin, mutta se ei ajanut asiaa kovin hyvin. Kesällä ei ole mitään ongelmaa, ja silloin en käytä mitään.
Mitä positiivista parta on tuonut?
No pitkä parta on ollut ainakin uniikki. Olen aina tykännyt ns. omista jutuista. Parrasta on ollut myös hulvatonta iloa, olen mm. moshannut parralla, kun tukka ei enää niin tuuheana kasvanut. Positiivista on myös se, että nykyään kun useammalla jo on pitempi parta, ei minun partaani olla kokoajan nyppimässä. Kymmenen vuotta sitten kaupan kassallakin kassaneiti saattoi ottaa parrasta kiinni ja ihailla sitä, ja se alkoi käydä rasittavaksi, kun parran nyppiminen oli jokapäiväistä. Viimeisinä vuosina se ei enää ole ollut niin ongelma.
Parta myös luo jonkinverran sosiaalisuutta. Keskustelun voi aloittaa vaikka kysymällä "kauanko on kestänyt kasvattaa" tai "kutiaako se", jonkun jutunjuuren siitä aina saa.
 |
| Markon toimiston seinälle on maalattu hänen näköiskarikatyyri... |
Hoidatko jotenkin muuten partaasi säännöllisesti?
En.
Harjaatko sitä?
En. Parin viikon välein palmikoin parran uudestaan, ja silloin myös pesen sen shampoolla ja hoitoaineella. Sehän alkaa haisemaan, jos sitä ei pese silloin tällöin. Ja ilman hoitoainetta kun tätä alkaa harjaamaan, sitä lähtee helvetisti harjan mukana pois. Muutenkin näin palmikoituna parta kerää kaikenlaista. Syöt kännissä kebabbia, niin sitä menee palmikon uumeniin ja löytyy sieltä sitten myöhemmin.
Sinulla on myös poskille muotoiltu parrasta koukut, mistä se on lähtenyt?
Olin joskus menossa halloween-bileisiin, joissa teemana oli "porno". Ostin sellaisen kunnon röyhelöpaidan, joka oli pitkälle auki. Katsoin peilistä itseäni, ja mietin että jotain vielä puuttuu. Ajattelin että kun tuohon poskiin kasvaa parta nopeasti takaisin, niin muotoillaanpas siihen oikein torahampaat! Nyt ne on olleet siinä jo kymmenen vuotta. Eräs kaveri kerran kyseli, että sponsoroiko minua Nike, ja meinasin vääntää siltä niskat nurin, ne on torahampaat!
Onko Poppamies-hommissa parrasta ollut hyötyä?
Juu, naama jää mieleen helposti tällaisena isopartaisena, ja se on bisneksessä aina tärkeää, että muistetaan.
Mitäs Poppamiehelle kuuluu?
Uusia makuja tuodaan kokoajan, unohtamatta toki hyviä vanhoja. Nyt on grillikausi taas alkamassa, ja Poppamieheltä löytyy paljon repertuaaria siihen sesonkiin. Poppamies seuraa ja kuuntelee kokoajan asiakkaitaan ja fanejaan, ja koittaa kehittyä ja tarjota aina jotain uutta, unohtamatta kuitenkaan chilimaailmaa. Pyörivä Poppamies ei sammaloidu!
Ensi viikolla lähdetään jenkkilään, käydään Bacon&Bourbon-festareilla vieraana, käydään yhdellä chili- ja barbequekastiketehtaalla, ja piipahdetaan vielä New Yorkissa katsastamassa chilikastikemessut, jotta nähdään mikä on maailmalla kuumaa ja uutta, ja katsotaan jos löytyisi mahdollisesti uusia yhteistyökumppaneita.
 |
| Herahtaa vesi kielelle kun vain katselee noita kastikepulloja... |
Käykäähän tervehtimässä Markoa, kun näette häntä messuilla tai muualla, ja jos liikutte Tampereella, käykää Rouhea Ravintola Roastissa, jossa Marko on osakkaana, ja ollut suunnittelemassa mm. chililistalle ruokia. Ja tamperelaisen Jack The Roosterin kulttimainetta herättänyt Death Burger, todella tulinen haasteburgeri on sekin Suksen käsialaa.
Kiitos Marko haastattelusta, oli hienoa saada sinut blogiin!
Poppamiehen verkkokauppa!
Kuvat ja teksti: A-J Keskinen/Parrakas Mies
Eräänä päivänä sain postia Jalaka-nimiseltä firmalta, ja paketista paljastui kännykän tai tabletin takakuoreen kiinnitettävä ständi!
