sunnuntai 14. elokuuta 2016

Polttareista häihin, eli keikkailua rakkauden nimeen!

Musiikin esittäminen on kivaa. Parhaimmillaan jopa todella hauskaa!

Tein eilen aamuvuoron pumppukärryjen kanssa, jonka jälkeen olin sopinut mielenkiintoisen keikan. Pääsin nimittäin hetkeksi osallistumaan tyttöjen polttareihin!
Polttarit on muutenkin usein loistavia, ja jo pelkästään polttareiden takia kannattaa yrittää päästä naimisiin. Siis jos sulla on hyviä kavereita.
Munkin polttarit kesti viikonlopun, johon kuului ralliauton kyydissä kaahaamista, crosskarteilla ajelua, hohtopaintball-sotaa, ja viikonlopun mökkireissu. Ja kokoajan ajattelet, että nämä ihmiset on järjestänyt tämän kaiken mua varten, oonkohan mä ollut edes näin hyvä kaveri niille ansaitakseni kaiken tämän...
No jokatapauksessa, eilinen polttariporukka vaikutti iloiselta ja onnelliselta, ja heillä oli hauska teema jossa tuleva morsian ei tiennyt yhtään mitä seuraavaksi tapahtuu!
Minä asetuin kadulle soittamaan kitaraa sovittuun paikkaan, ja odotin että porukka kävelee minua vastaan, ja kun he tulivat, huikkasin morsiamen viereeni, ja soitin pari kappaletta. Oli hauskaa yllättää, ja ainakin he kertoivat että pitivät osuudestani! Ja yhtä hämillään kuin minä omissa polttareissani, tuntui olevan morsiankin tästä kaikesta, kuinka kaikki oli vain häntä varten ja kuinka hienoja ystäviä hänellä on. Ystävät on parasta.
Kiitos vielä polttariporukalle että sain olla osana hienoa päiväänne! Ja onnea tulevalle hääparille!
Iloinen polttariporukka ja mää!
Illalla pääsin vielä hääkeikalle Orivedelle entisen Särkänniemi-työkaverini häihin! Juu, mä olen ollut
Särkänniemessä töissä kaksi kesää! Kysy mitä vaan Pikku Hinaajan käsittelystä, mä tiedän.

Pääsin vielä soittamaan tämän keikan hyvän ystäväni, taitavan muusikon, Viljamin kanssa, jonka kanssa meillä on ollut ihan erityinen yhteys (myös) soittohommissa. Se on vaan vilpittömän helppoa ja hauskaa. Viljamilla on oikeanlainen pelimannihenki. Se meinaa sitä, että vaikkei tietäis jotain biisiä, soittaa sen silti.
Ja näin akustisena duona tilaa oli vielä enemmän soittaa yhteen, ja yritimmekin toteuttaa mahdollisimman paljon yleisön biisitoiveita. Huh, hauskaa oli.
Viljami ja meikkis matkalla Oriveteen!

Kiitos vielä myös Marika ja Marko häistä! Ikuista onnea!

Olen kuunnellut Davea koko viikon. Olen ihan myyty. Olenhan mä Dave Lindholmia kuunnellut ennenkin, mutta nyt olen ottanut niin sanotusti haltuun. Voi kun riittäis pieni taivasPetin pienen linnunAnnan sinulle nimenRiisuudu, Löysin hyvän veden...  Vau. Arvostan ja ihailen Daven tapaa tehdä musiikkia ja lyriikkaa. Siinä on sitä Sielua.

Elämä on vähän kummallista. Kaikenlaista...

A-J/Parrakas Mietiskelijä

lauantai 6. elokuuta 2016

Koko viikon raatanut oon eteen elannon, niin lauantaina rentoutumiselle aika on!

LAUANTAI!!!1!
Ollut jotenkin pitkä ja rankka viikko. Toinen viikko putkeen kun pitää raahautua työmaalle klo 6:ksi, eli kello soi ennen viittä... Päivät meneekin sitten niin, että kun töistä ajelee takaisin tänne maalle, ottaa pienet päikkärit, ja sen jälkeen tekee puoliautomaatiomoodissa jotain talon eteen muutaman tunnin, laittaa pojan nukkumaan ja menee samalla itse. Ja sitten aloittaa taas alusta. Viialan "Groundhog Day"...

Ja vaikka olen aamuihmisiä, ja pidän siitä, ettei nuku puolille päivin, jotta päivää on vielä jäljellä, on tuo klo 6 silti aika haikea töihinmenoaika... Vaikka kuinka olisit nukkunut riittävän monta tuntia, on sitä silti ihan hakattu ja väsynyt tuon aamuvuoron jäljiltä... No seuraavat pari viikkoa vielä tätä, sitten toivottavasti jotain muutakin...

Tänään olisi sitten kaverin 30-vuotisjuhlat, johon olisi tarkoitus mennä kitara kainalossa, jos vaikka loilottais jotain juhlaväen kanssa! Ja punkkua on tehnyt mieli kohta kaks viikkoa, joten ehkä pari lasillista semmostakin voisi nauttia.

Kävin eilen siistiytymässä juhlakuntoon, ja luottoparturini, valitettavan porilainen, Jan-Magnus "Shakin' Stevens" Kuisma paino meikäläisen ohkasen tukan Dick Johnson Barber Shopilla hyvään malliin, ja siisti siinä sivussa parrankin. Voi lähteä ovesta taas hetken aikaa ilman lippistä!
Vedettiin sivut vähän lyhyemmiksi, ja se toimii, vähän raffimpaa välillä!
No niin, minä alan laskemaan tunteja iltaan, ja toivotan sulle joka täällä mun blogissa käyt näitä mun juttuja lukemassa oikein hyvää lauantaita! Laitan tuohon alle vielä tämän illan soundtrackin!

-A-J/Parrakas Mies