Päiväkodissa on valokuvaus? Hoituu!

Tänään pojallani on päiväkodissa valokuvaus.

Poika on luonani aina joka toinen viikko, ja nyt minun viikolleni osui tuo tärkeä tilaisuus. 

Kävimme eilen suihkussa ja pesimme tukat. Parturissa emme tällä kertaa käyneet. Voitte lukea yhden parturireissun aiemmista postauksista. Nykyään meillä kasvatetaan pitkää tukkaa. 

Suihkun jälkeen valitsimme yhdessä vaatteet jotka kuvauksiin laitamme. Kaikki on nyt valmista huomista varten. Pistän vielä herätyskellon hyvissä ajoin soimaan, niin ehditään sitten hyvin päiväkodille. Tämä on tärkeä juttu. Suoritustani pääsee koko suku arvioimaan kun kuvat on tulleet. 

Aamulla herätys. Pistän pojan pukemaan. Hetken kuluttua kuulen ”tämä paita puristaa!”... Ei voi puristaa. Katsotaanpa. Ai, no onhan se hihoista vähän lyhyt... Pituuskin jotenkin outo... Aluspaita näkyy kaula-aukosta ja helman alta. On se ehkä liian pieni paita. 

Järjestelmällinen suunnitelmani alkaa sortua. 

No tämähän oli myös hyvä paita, pistetään se. Liian pieni sekin. 

Mietin, mitä näitä paitoja pestessäni on tapahtunut. En mieti kauaa, alkaa olla kiire. 

Menemme yhdessä pojan vaatekaapille. Tämä? Eikun tämä on yöpaita. Tämä? Tämä on liian lyhyt. 

Lopulta useamman sovituksen jälkeen kaapista löytyy paita jota en muista nähneeni hetkeen. Siinä on moottoripyörän kuva. Se mahtuu päälle. Poika on tyytyväinen moottoripyörästä, hän tykkää niistä. Toteaakin sen minulle iloisesti. Menemme sillä.

Kello juoksee. Aamupala on syömättä. 

Teen pojalle aamupalan. Tajuan että paita olisi ollut varmempi vaihtaa päälle vasta syönnin jälkeen. No, pyydän tarkkuutta syöntiin ja laitan sormet ristiin. 

Ai se kello on jo noin paljon! Päädymme syömään autossa loput leivästä, maito vain naamaan ja pukemaan ulkovaatteet. 

Auton ikkunat ovat umpijäässä. En laittanut autoa lämmitykseen illalla. Se kostautuu jäätyvillä käsillä ikkunoiden raapimiseen. 

Pääsemme liikkeelle. 

Kappas, bensa on aivan lopussa. Pakko tankata. 

Tankkausta ja 30 kilometriä myöhemmin pääsemme päiväkodin pihaan. Kello kertoo että yhdeksän minuutin päästä alkaa kuvaus. 

Sisälle päästyämme riisumme vauhdikkaasti ulkovaatteet. Pojan ryhmä on jo siirtymässä saliin kuvausta varten. Yritän vielä kiireesti pyyhkiä kuivuneet maitoviikset sekä taputella joka puolelta pystyyn nousseen tukan vedellä. ”Muista hymyillä!” Poika kääntyy, nyökkää, hymyilee, ja lähtee reippaasti muiden mukaan. 

Tämän kuvan kehystän. Tuli siitä millainen vain. 

A-J/Parrakas Mies

Blogin jatkosta

Snoqualmie Falls, US

Onpas ollut ikävä tätä omaan blogiinsa kirjoittamista. Tässä on ollut suoraan sanottuna melko lukossa ja niin muissa maailmoissa viimeisen vuoden, ettei ole oikein saanut jäsenneltyä ajatuksiaan järkeväksi tekstiksi. Monen monta kertaa on aloitettu, postattukin jotain ja sitten on taas hiljennytty. Ei ole suoraan sanottuna huvittanut kirjoittaa.

Viime syksystä alkoi melkoinen ralli. The Voice Of Finland alkoi, josta olen varmaankin jo tarpeeksi kirjoittanutkin, mutta todettakoon vielä, että se oli pitkä ja aikaa vievä projekti, josta en kuitenkaan päivääkään ottaisi pois. Mutta kun siihen lisätään vielä samaan hetkeen avioeroprosessi, alkaa aivot lyömään väliajoin ylikierroksilla. Sitten pitäisi vielä tehdä keikkoja, päivätöitä ja blogia, niin jostain se pää on tiputtanut pois. Ei vaan aika ja kapasiteetti riittänyt kaikkeen.

Seinäjoki, kesä '17

Nyt, savun hälvettyä alkaa tuntumaan että kyllä tämä ihan oikeasti tästä. Huomasin pitkästä aikaa vuodenajan vaihtumisenkin. Edellinen syksy, talvi, kevät ja "kesä" meni niin että huomasin vasta jälkeenpäin että "kappas, siinä vilahti sekin!"... Olen tavannut ihanan ihmisen jonka kanssa jakaa arjen ilot, surut, ahdistukset, naurut, itkut... kaiken. Enkä koe enää syyllisyyttä, että tunnen hyvää oloa toisen läsnäolosta. Kiitos hänelle.

Keikkoja on tehty paljon tänä vuonna! On ollut mukavaa käydä soittamassa erilaisissa paikoissa, ja pääasiassa ”mies ja kitara”-tyyliin. Se on ollut hauskaa hommaa, mutta täytyy myöntää, että toisinaan siellä lavalla on melko yksinäistäkin. Ehkäpä ensi vuonna voisi tehdä enemmän taas bändikeikkaa!

Ja koska kaikkeen pitää nykyään ryhtyä, joka vähänkin tuntuu hyvältä, menin mukaan Suomen Musiikkiteatterin Raparperitaivas-musikaaliin! Musikaali pohjautuu löyhästi Leevi & The Leavingsin tarinaan, ja siinä kuullaan paljon heidän biisejään. Esitän siinä "Leevi"-nimistä hahmoa.

Kuva: Anire / AK-Team

Tavoitteeni on tällä kertaa, ja sanon tämän paljon ponnekkaammin kuin edellisillä kerroilla, oikeasti aktivoitua kirjoittamaan blogia. Tämä on kuitenkin helvetin mukavaa! Ymmärrän että hiljaiseloni aikana seuraajia on tippunut pois, eikä se mitään. Se on täysin ymmärrettävää ja "oma moka". Parranhoitotuotteista on silti selkeästi käyty ottamassa minunkin sivuiltani selvää myös taukoni aikana. Kävijämäärät ovat pysyneet useammassa sadassa päivittäin, hienoa jos jotain hyödyllistä täältä löytyy!

Mutta nyt on aika taas tuottaa tuoretta sisältöä, ja avata taas vähän Parrakkaan Miehen maailmaa. Olet tervetullut mukaan, kommentoi jos pidät/et pidä lukemastasi!
Tein uutta ulkonäköäkin blogiin, annahan palautetta siitäkin! Niin ruusut kuin risutkin kelpaa!

Ja ota some haltuun, siellä ollaan edelleen niin Facebookin, kuin Instagraminkin puolella!

Palataan!

A-J/Parrakas Mies

TESTISSÄ: Suomalaiset RISU-partaöljyt

Minä liputan suomalaisten tuotteiden puolesta. Suomalainen käsityö ja valmistus on nykypäivänä harvinaista herkkua niin monella saralla.

Siksi olinkin todella innoissani testaamassa RISUn partaöljyjä jotka he ystävällisesti minulle testiin lähettivät!

RISU on siis suomalainen yritys, joka on perustettu 2015. RISU on perheyritys, jonka ovat perustaneet sisarukset Linus ja Linda. Tuotteet tehdään itse käsityönä, ja ajatuksena on ollut luoda mahdollisimman hyvä partaöljy, miettimättä sen valmistamiseen meneviä kustannuksia. Hattu päästä.

Minulla oli heiltä testissä tuoksut 'Baltic Blue' ja 'Bistre Brown'.

'Bistre Brown' on sitä perinteistä metsäistä tuoksua, mitä meille tarjotaan melkein säännöstäen partaöljymaailmassa. Eikä siinä mitään, onhan luonnon tuoksut pääsääntöisesti mielettömän hienoja tuoksuja, ainakin allekirjoittaneen mielestä! Tämä RISUn tuoksu ei myöskään ole millään tasolla teollinen, vain oikeinkin lempeä ja mukava.

'Baltic Blue' tarjoilee raikkaampaa tuoksua leviteltäväksi. Mukava kevyt piparmintun tuoksu nousikin näistä kahdesta suosikikseni, ja huomaan tarttuvani useammin juuri tähän pulloon. Oman kuvauksensa mukaan tässä on myös setripuun tuoksu, enkä lähde väittelemään vastaan. Piparminttuöljy hallitsee kuitenkin omaa nenääni, ja minulle tuleekin kaikista eniten mieleen marianne-karkki, kun laitan silmät kiinni ja tuoksutan. Joka tapauksessa, mukava raikas tuoksu.
Ja HOX! Tämä partaöljy on kehitetty Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, ja samalla on haluttu tehdä jotain hyvää! RISU lahjoittaakin jokaisesta myydystä 'Baltic Blue'-pullosta yhden euron(1€) Lahja Itämerelle Ry:lle Itämeren pelastamiseksi. Taas yksi syy unohtaa ne ruotsalaiset öljyt hyllyyn ja tukea kotimaista tuotantoa!

Tämä on hyvä partaöljy. Kosteuttaa ihoa, pitää hilseilyn loitolla, eikä aika ajoin minuakin joskus vaivannut leuan kutina ole ollut läsnä näitä öljyjä käyttäessäni. Eikä ihme, loistava arganöljy on pohjaöljynä näissä molemmissa partaöljyissä. Lisäksi näistä löytyy rypäleensiemenöljyä, aprikoosinsiemenöljyä ja jälleen kerran suomalaisuutta lisäämässä; tyrninsiemenöljyä!


Jälleenmyyntihinta(29,90€-39,90€) on hieman kovempi kuin esim. naapurimaan öljyillä, mutta kun tämä pullo kuitenkin kestää hyvän tovin, minun käsittelyssäni jopa muutaman kuukauden, on hintaero lopulta melko marginaalinen. Ja kotimaisesta mielellään maksaakin hieman enemmän, eikö niin?


Jälleenmyyjiä RISUn tuotteilla on jo yli 25, joten tuotetta löytyy monesta paikkaa, mutta jos esim. sinun parturillasi tai parran trimmaajallasi ei tätä ole hyllyssä, kannattaa vinkata.

Sillä välin voit tilata RISU-öljyä vaikka heidän omilta sivuiltaan tai GROOMin verkkokaupasta!

Parrakas Mies approv.... HYVÄKSYY!

A-J/Parrakas Mies

Mies, viisi syytä harkita kesäparran kannattavuutta!

Minulta on kyselty useampaan kertaan mm. eri toimittajien toimesta näin kevään korvilla ja kesän alussa vinkkejä kesäpartaan, miten sitä hoidetaan ja mitä kannattaa ottaa huomioon.

Ja niin, kesäparran kasvattamisessahan on omat riskinsä. Toisin kuin luullaan, ei se niin yksinkertaista ole! 

Luettelenkin tässä muutaman vaaranpaikan jonka kesäparran kasvattaminen sisältää, jotta voit itse harkita sen kasvattamisen kannattavuuden. 

Jäätelön syönti vaarantuu

Kaikki parrakkaat miehet tietää, että jäätelön syönti on aina vähän sotkuisempaa ja haastavampaa parralla. Tuutti, tötterö ja pehmis, hankalaa ja vittumaista syöntiä. Vaan ei hätää! Parrakas, tällä keinolla saat jäätelösi syötyä helpommin (tästä sais hienon klikkiotsikon...) eikä jäätelöhävikkiä synny partakarvoihin tarttuessaan! Ota jätskisi kioskista kuppiin, lusikka käteen, ja avot, jo liukuu mango-melonijäde paljon helpommin ohi karvaston!

Sukulaiset ei tunnista

Parta muuttaa yllättävän paljon ihmisen kasvonpiirteitä. Tai siis, oikeastaan peittää niitä kasvonpiirteitä. 

No, tässähän on sekä hyvät että huonot puolet. Mutta onhan se hankalaa kun juhannuskokolla joudut kättelemään kokoajan, kun toisessa kädessä on makkara ja toisessa tölkki. Mihin nekin nyt lasket, jatkuvasti?!

Aika kuluu parranhoitoon

Työlästä on pitää parta kunnossa. Sitä pitää pestä, kammata, siistiä saksilla/partatrimmerillä... Jos hairahtaa olemaan vielä turhamaisempi, se pitää öljytäkin, vahata, föönata(?!)... Ei tuu mitään!

Kysy siis itseltäsi, oletko valmis menettämään joka päivä vuorokaudestasi kaksi minuuttia tähän?!

Kesäparta=kesäkissa?

Niin... tässähän on sellainenkin riski, että kesäterassilla kesäparrassaan kesäjuomaa juova kesämies saattaa tulla yllätetyksi ns. kesäkissan lähestymisestä. Ja eihän siitä sitten taas tule mitään... Kesä voi olla vielä ihan kivaa aikaa, rapsuttelut ja sen sellaiset, mutta se mouruaminen alkaa viimeistään syksyllä... Hiekkaa on joka paikassa, kermakaan ei enää maistu... Saattaa raapiakin.   

Ja nehän sanoo ettei sellaista edes saa ottaa...?

Parrankasvatus jää päälle

Se voi alkaa viattomasti alkukesästä muutaman karvan kasvattamisesta. Ajattelet että eihän sellainen lyhyt parta mitään haittaa, se on harmiton. Kasvatat viiksetkin... Kesän mittaan saattaa tulla pituutta lisää, mutta ajattelet että ajat sen sitten loman jälkeen pois, viimeistään syksyllä... Saatat sanoa itsellesi, että kasvatat sitten vaikka vaan viikonloppuisin ja vapaapäivinä... Mutta kesällä mukaan on saattanut tulla partaöljyt, partavahat, viiksivahat, partasaippuat ja -hoitoaineet, ja pian huomaat työpaikan vessassa kampaavasi naamaa salaa partakammallasi... Lokakuussa jo kädet täristen etsit netistä "anonyymit parrankasvattajat"-yhteisöä, jaat parrasta kuvia somessa, otat yhteyttä Bearded Villainsiin... Joillain parrankasvu saattaa olla jopa perinnöllistä ja riski tähän kaikkeen kasvaa entisestään! 

Ei se kesäparran kasvattaminen niin yksinkertaista ole. Harkitse nyt vielä. Joudut pian lukemaan enemmän mun blogiakin...

A-J/Parrakas Mies

Kootut selitykset hiljaiseloon ja Heikki Paasosen parta!

Ei, tätä blogia ei ole vieläkään kuopattu. Tiedän, edellisestä tekstistä on jo tovi. Tässä on ollut vaan vähän kaikenlaista...

The Voice Of Finland-hässäkät loppuivat minulla semifinaaleihin, Anssi Kelan Nummela-vetoon, jossa vingutin huuliharppua ja rämpytin kitaraani. Se oli hauskaa!

TVOFin jälkeen keikat ovat lisääntyneet, mikä on todella hieno homma! TVOF antoi minulle siis huikeiden muistojen ja uusien ystävien lisäksi hiukan lisää mieluista sisältöä elämääni tulevaisuuteenkin!

Kuten tarkkasilmäisimmät Parrakas Mies-blogin lukijat ovat ehkä huomanneet, blogin ja yhden pitkäaikaisen ja tiiviin yhteistyökumppanin tiet ovat erkaantuneet. Vaan aika aikaansa kutakin. Ahneudesta tai muusta ei ollut kyse, se on vaan välillä sellasta...

On ollut hienoa huomata, kun tuolla keikoilla on kulkenut, että miehet kasvattaa edelleen partaa, ja sen hoitaminenkin kiinnostaa! Olen edelleen päässyt paljon keskustelemaan parranhoidosta ja -kasvatuksesta. Hyvä ukot! Parrat kasvuun ja siistiksi!

Ja hei, Heikki Paasosellakin on nykyään parta! Ja siitä kirjoitetaan lehteen! Hyvä Heikki! Nyt partatoimijat Suomessa, pistäkäähän Heikille joku paketti hyviä hoitotuotteita, niin saadaan Heikin parta pidettyä hyvässä kunnossa!

Myrkytin Lenni-Kalle Taipaleenkin TVOF-kuvauksissa hoitamaan partaansa, ja mies tuntui olevan hyvin tunnollinen siinä hommassa, keskustelimme useaan otteeseen mm. partaöljyn käytön hyvistä puolista! Hyvä Leka!

No juu, keikkoja on kesällä kivasti, mutta aion nyt ottaa itseäni niskasta kiinni, ja kirjoittaa jälleen aktiivisesti tätä rakasta blogiani. Koneeni on paskana, joten haastetta se hiukan luo, mutta hei, mää tykkään haasteista!

Pysykäähän siis linjoilla!

Niin, mitä sulle kuuluu? Onko kesäpartaa?

A-J/Parrakas Mies

Matka The Voice Of Finlandin live-lavalle on viimeisellä suoralla...

Se olisi sitten tänään aika astua The Voice Of Finlandin live-lavalle... En vieläkään oikein käsitä kuinka tänne asti on päästy, mutta arvostan tätä näytön paikkaa suuresti. 

Tosiaan, tänään klo 20 alkaa The Voice Of Finland-lähetys suorana Turun Logomosta, ja minulla on kunnia esiintyä ensimmäisten joukossa. Ennen lavalle astumista, ja sitä, mitä te ihmiset näette televisiosta, on kuitenkin tehty vaikka mitä. 

Esitettävä biisi on ensin valittu. Ja kyllä, olen itse laulajana saanut mukana olla valitsemassa kappaletta, sitä ei ole meille laulajille kylmästi määrätty. Minulta on kysytty useamman kappaleen lista biiseistä joita tahtoisin vetää, ja minulle on ehdotettu myös. Olen demottanut kotona kitaran kanssa useamman biisin ja lähetellyt tuotannolle. Lopulta yksi kappale on yhdessä valmentajani ja tuotantotiimin kanssa valittu laulettavakseni. 

Sen jälkeen kun biisi on valittu, käydään treenaamassa se hyvissä ajoin pianotreeneissä, joissa Lenni-Kalle Taipaleen kanssa yhdessä käydään biisi läpi, ja mietitään sovitusta siihen biisiin. Kun kyse on tv-ohjelmasta, ja mukana on useampi laulaja, joudutaan biisiä yleensä myös lyhentämään. Tämä myös mietitään pianotreeneissä yhdessä. 

On myös kuvattu jossain välissä insertti, joka näytetään meidän tiimin laulajien esitysten välissä. Me olimme voimistelemassa Rion olympiaedustajan Katja Volkovan kanssa, ja se oli vähintäänkin mielenkiintoista... No, näette sitten. 

Team bleha! Kuva: Kimmo

Tällä viikolla kävimme Helsingissä tiistaina pressitilaisuudessa, joka koski nyt alkavia livejä. Sinne harjoittelimme tiimin kesken yhden kappaleen yhdessä esitettäväksi. 

Keskiviikkona saavuimme Turkuun. Siitä asti olemme treenanneet täällä biisejämme, tutustuneet bändin(joka on kasvanut huomattavasti edellisistä vaiheista) sovitukseen omasta kappaleestamme, valinneet vaatteet lähetykseen, keskustelleet lavalla liikkumisesta, ottaneet huomioon kamerat, tutustuneet toisiimme ja nostaneet yhteishenkeä yhdessä aikaa viettäen. 

Nyt makaan hotellihuoneen sängyssä tuntia ennen kuin kyyti Logomolle lähtee. Tunnelma on jännittynyt, mutta malttamattoman kiehtova. Tiedostan, että matkani tässä ohjelmassa saattaa päättyä reilun 12 tunnin kuluttua, joka tuntuu ajatuksena haikealta, koska tämä on ollut yksi elämäni hienoimpia kokemuksia. En kuitenkaan voi olla missään nimessä pettynyt siihenkään, jos se kuitenkin tänään päättyy, koska matka on ollut pidempi kuin koskaan olisin voinut kuvitella. 

Tiimi jonka kanssa saan tehdä töitä, on aivan huikea huippuammattilaisista koostuva ryhmä. Ja Olli on kova ukko, arvostan häntä, ja olen todella otettu, että hän on nähnyt minussa jotain, minkä takia vielä olen mukana. Olen myös äärimmäisen otettu kaikista niistä viesteistä ja kommenteista joita tutut ja tuntemattomat ovat antaneet, kiitos. 

Nyt ei muuta kuin urheilutermein, "pitkä päätyyn ja perään". 

Lisää kuvateksti

The Voice Of Finland – Matka syvälle itseensä

Huh.

Torstaina The Voice Of Finland-jaksossa tuli minun ja Tavisen Petrin Kaksintaistelu-esitys, Vesterinen Yhtyeineen-bändin kappale "Kukaan Ei Koskaan", ja olin todella jännittynyt koko päivän, mietin että kuinkahan se on mennyt, kun en muistanut esityksestäni juuri mitään. Biisi ja teksti tuossa kappaleessa on minulle niin iso, se kertoo minulle suurta ja lähellä olevaa tarinaa. Menin tekstiin täysin sisään, ja muistan ennen lavalle menoa pelkästään, että olin selkeästi vain siinä tarinassa kiinni. En ajatellut siinä hetkessä lähteväni lunastamaan mitään jatkopaikkaa, tai taistelemaan Petriä vastaan, vaan olin vakavana siitä, että pääsen tulkitsemaan tuon tarinan yhdessä Peten kanssa. 

Muistan, että olimme saaneet valmentajille ja apuvalmentajille jotain siitä tekstistä välitettyä, mutta tarkkaa ajatusta siitä mitä he kommentoivat, ei ollut. 

Kaksintaistelu. Kuva: Saku Tiainen

Torstaina katsoessani ohjelmaa suorana pääsin taas samaan tilaan kuin mitä minulla oli esitettäessä, ja olin huojentunut että se meni noinkin hyvin. Olin onnistunut siinä mitä lähdin tavoittelemaan. 

Petri on todella hieno laulaja ja aivan mahtava ihminen, me tapasimme jo ensimmäisen "Ääni ratkaisee"-vaiheen kuvauksissa ja tsemppasimme sielläkin toisiamme tietämättä että päädymme samaan tiimiin saati seuraavassa vaiheessa vastakkain. Siksi tilanne tuntui puristavalta. Mielessä pyöri, että toinen meistä voi vain jatkaa Ollin tiimissä, ja se oli raastava ajatus. Päätin kuitenkin jättää sen ajatuksen taakse, ja tehdä yhdessä Petrin kanssa parhaani tuon huikean biisin parissa. Ja niin siinä sitten kävi, että minä pääsin jatkamaan Ollin tiimissä, ja Petri lähti Saarijärvelle. 

Ääni Ratkaisee-vaihe. Kuva: Saku Tiainen

Heti perjantaina tuli ulos Ollin tiimin Knockout-jakso, jossa esitin Mikko Kuustosen Auroran. 

Knockoutissa meitä oli yhdeksän loistavaa laulajaa, ja olimme todella tiivis porukka, joka johtui siitä, että kaikki siinä olevat ihmiset ovat aitoja ja hyviä tyyppejä, teimme ohjelmaa yhdessä. Tsemppasimme toisiamme harjoituksissa ja häkellyin itse henkilökohtaisesti joka kerta kun kuulin muiden esityksiä. Mielettömiä laulajia ja esiintyjiä koko porukka. Mitenhän minun tässä tiimissä käy, vain neljä meistä pääsee jatkoon ja livelähetyksiin...

Aurora on ollut aina mielestäni yksi parhaita suomalaisia kappaleita, ja tämänkin biisin teksti on paljon enemmän kuin moni saattaa ensimmäisellä kuuntelukerralla ajatella. Tämä kertoo raastavan tarinan, jossa on kaipausta, luopumista, hiljaista toivoa ja lohdutonta ikävää. 

Siksi minulle olikin kova paikka onnistua, ja tehdä kunniaa näin isolle biisille. 

Perjantaina katsoessani lähetystä jännitys nousi taas. Muistan että bändi oli kova, ja antoi hienosti tilaa laululleni ja tulkinnalleni. Ja se fiilis kun Olli kehotti istumaan ensimmäiselle tuolille jo todella hienojen esitysten jälkeen, oli huikea ja hämmästynyt. 

Knockout. Kuva: Saku Tiainen

Knockout-vaihe oli piinaava. En edes tajunnut missä vaiheessa olin turvassa, ja Tiina minua jossain vaiheessa tökkäsi kylkeen istuessamme ylhäällä jännittämässä muiden tiimiläisten esityksiä, että "A-J, sä olet kanssa livelähetyksissä!" Mitä?! Olen vai?!

Niin siinä sitten lopulta kävi, että neljän parhaan joukkoon huikeasta Team Ollista päädyttiin!

Mukana olleet muut kanssakilpailijat olisivat mielestäni ansainneet myös jatkaa kilpailua, mm. Tenho Olavi hienona persoonana ja upeana taiteilijana oli yksi suosikkejani alusta asti. Sini Ikävalko, tuo flirttaileva pappi, on todella ammattitaitoinen, osaava ja tyylikäs esiintyjä. Ja aivan mieletön ihminen!

Mutta pelin henki on tämä. Osa jatkaa, ja joidenkin kohtalona on tippua kisasta. 

Kuva: Saku Tiainen

Olen täynnä intoa jatkaessani kohti suoraa lähetystä, ja nyt aion nauttia tästä matkasta. Olen sitä jo tehnytkin toki, mutta nyt tavoitteeni on täyttynyt moninkertaisesti. Takki auki ei mennä lavalle vieläkään, ja olen tosissani edelleen. Mutta jos minun matkani The Voice Of Finlandissa päättyy seuraavassa vaiheessa, olen silti enemmän kuin onnellinen. Olen saanut jo sellaisen kokemuksen elämäntarinaani, ja saanut tutustua niin hienoihin uusiin ihmisiin, että se lämmittää varmasti lopun ikääni. 

Kiitos kaikille ihmisille, tutuille ja tuntemattomille siitä kannustuksesta ja palautteesta mitä olen esityksistäni saanut. Olen häkeltynyt ja todella kiitollinen. Kiitos Olli Lindholmille siitä valmentamisesta ja ymmärtämisestä minua kohtaan, en olisi voinut kuvitella parempaa valkkua itselleni. 

Isoin kiitos kotonani saadulle tuelle ja kannustukselle. Ilman sitä en olisi tässä tilanteessa. Olemme valmiit, vahvat. 

Kiitellääs lisää sitten myöhemmin, nyt selkä suoraan ja kohti livejä! Olen valmis. 

Katso Ruudusta tähän asti tulleet esitykseni:

Loistavaa viikonloppua kaikille!

A-J/Parrakas Mies

Tänään The Voice Of Finland-taipaleeni saa jatkoa!

Huh, kun jännittää. Tänään torstaina klo 20 Nelonen näyttää viimeisen Kaksintaistelu-jakson, jossa minullakin on kunnia olla mukana. Tämä ei toki ole live-lähetys, joten jännitystä minulle luo enimmäkseen se, etten muista kunnolla esitystäni, olin sen verran tiloissa biisistämme jonka esitimme.

Olisin kuitenkin otettu jos kertoisitte esityksen jälkeen mitä olitte mieltä vedostamme!

Laulutaivaltani voit seurata somessa 

Facebookissa: A-J Keskinen Official

Instagramissa: ajkeskinen_official

Loistavaa torstaita!

-A-J/Parrakas Mies

Kuva: Saku Tiainen

Eksä pese sitä koskaan?!(+ALE-KOODI!)

Yhteistyössä

Parrakkaan Miehen blogissa on ennenkin kirjoitettu partasaippuoista ja parran pesemisestä. Mutta ajattelin, että on hyvä aika vielä kerrata tämä.

Olen monesti sanonut, että parranhoitotuotteiden maailmassa ensimmäinen hankinta on partaöljy. Tämän olen selittänytkin jo melko laajasti aiemmassa postauksessani, joten sitä tuskin tässä yhteydessä enää tarvitsee käydä läpi.

Tämän jälkeen tulee parta- ja viiksivahat, jotka pehmentävät, hoitava ja muotoilevat sitä partakarvaa.

Kolmas asia, joka kuitenkin monesti mielletään liialliseksi hifistelyksi näissä partageimeissä, on partasaippua.
On totta, että vedellä pärjää melko pitkälle. Mutta kuitenkin, ja varsinkin jos käytät muotoilu- ja hoitotuotteita parrassasi, tekee sille hyvää säännöllisin väliajoin pestä se vähän huolellisemmin.

Partasaippua on tavallista saippuaa hellävaraisempi, eli se ei kuivata niin paljoa jo valmiiksi kuivaa karvaa. Partasaippuaa ei kuitenkaan suositella käytettäväksi joka pesun yhteydessä, vaan n. 1-2 kertaa viikossa riittää.

Dick Johnson tarjoaa nyt Parrakkaan Miehen lukijoille eksklusiivisesti alennuksen Mr Bear Familyn partasaippuoista! Eli nyt on oiva tilaisuus päästä kokeilemaan saippuaa hiukan halvemmalla!

Koodilla "PARRAKASMIES" saat Mr Bear Familyn saippuapullon 15€ kappalehintaan (norm. 28,90€)!

Nyt on siis oiva tilaisuus päästä tutustumaan partasaippuaan todella edulliseen hintaan, tai täydentämään omia saippuavarastojaan!

Koodi on voimassa tämän viikon (27.2.-5.3.2017)!

Mr Bear Familyn saippuat täältä!

Loistavaa viikonalkua kaikille!

-A-J/Parrakas Mies

"Hei! Oletko kuullut pallivahasta?"

Loistavaa sunnuntaita!

Aika on taas mennyt nopealla tahdilla, on tullut tehtyä paljon duunia, mutta mikäs siinä, kun työstänsä nauttii!

Oltiin viime viikonloppuna Suomen Hiusyrittäjien 100-vuotisjuhlaristeilyllä Rogue Stockin, eli meidän miesten parta- ja hiustuotteita maahantuovan yrityksen kanssa. Sinne oli järjestetty minimessut joissa pomoni kanssa edustettiin. Ja täytyy sanoa, että ihan mukavaa oli. Kyllä tuolla alalla on rentoa ja mukavaa porukkaa, joiden kanssa on helppo tulla toimeen!

Ruotsinlaivalla on tunnelmaa!

Pääsin moneen otteeseen vaahtoamaan lempiaiheestani, parranhoidosta, ja sitä ilosanomaa onkin aina mukava levittää.

Perjantaina kävin Sokos Emotionilla Hämeenlinnan Goodman-kauppakeskuksessa esittelemässä Mr Bear Familyn tuotteita ja pallivahaa! Vaikka aikatauluni oli melko tiukka, ja jouduin jo neljän jälkeen lähtemään, oli silti hauskoja kohtaamisia hämeenlinnalaisten kanssa! Ja onhan tuo pallivaha melkoinen ice breaker...

Kuva: Sokos Emotion Hämeenmaa-Instagram-tili

The Voice Of Finlandin seuraavan vaiheen jaksot, eli Kaksintaistelu-jaksot alkavat pyöriä tv:ssä 17.2. perjantaina! En tiedä missä jaksossa minä ja taistelukollegani ollaan, mutta ilmoitan siitä heti kun tiedän.
Pikkuhiljaa alkaa taas jännittää kun oma lärvi telkkariin pamahtaa... Mutta siitä tulee huikeeta!

Me aletaan pojan toiveesta nyt tekemään hodaribaaria meille kotiin. Rauhallista päivänjatkoa!

-A-J/Parrakas Mies

Korjaus parranhoitovinkkiin!

Trio Rion pieni keikkatauko katkeaa tänään, kun ollaan yksityistilaisuudessa Lempäälässä muutaman setin verran kohkaamassa! Mahtava nähdä Jonia ja Jaria, ei ole oikein ehtinyt ketään nähdä tämän loppuvuoden kiireen keskellä. No, nyt haarat levälleen ja Agents soimaan!

Muutettiin työmaan varastokin viikko sitten, ja tämä viikko on mennyt töissä uuden tilan järjestelemisessä ja muuton aiheuttaman kiireen purkamisessa. Mutta nautin kyllä työstäni. Olen todella tyytyväinen, että uskalsin viime syksynä hypätä uusiin saappaisiin. 

Parranhoitoarvioissakin on toivottu suomalaisten tuotteiden näkyvyyttä, ja niitä on tulossa! Joten kunhan saan testattua tuotteita hieman, laitetaan testiä tulemaan!

Pitää muuten vähän päivittää omia kokemuksia parranlaitostakin. Aiemmin olen kertonut kuinka föönaan partani ennen laittoa, mutta tässä syksyn aikana olen jättänyt sen pois, ja se on tehnyt selkeästi hyvää parralle. Huomaan, että se on selkeästi kuivattanut partakarvaa. Joten, jos föönaat partaasi, kannattaa kokeilla jättää se vaihe pois, ja lisätä vähän partavahan käyttöä. Varsinkin näin talvella on tärkeää että ei itse ainakaan partaansa kuivata, kylmä ilma tekee sen jokatapauksessa.

Perustin muuten Facebookiin ja Instagramiin oman tilin noille musajutuille, eli jos se puoli kiinnostaa, niin käyhän tykkäämässä FB-sivuista ja seuraa tiliä Instagramissa!


Komeeta viikonloppua!

-A-J/Parrakas Mies

Ei tälleen enää...

TESTISSÄ: The Daimon Barber – Parta ja silmät kuntoon!

Pitkästä aikaa pääsin kirjoittamaan testi-postausta Parrakkaan Miehen sivuille! Mahtavaa!

Tällä kertaa olen testannut The Daimon Barberin muutamaa uudempaa tuotetta.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut The Daimon Barberista, silloin kyseessä oli Pomade No1.

Tuon postauksen jälkeen The Daimon Barber on laajentanut uskottavasti valikoimaansa. Valikoimiin on tullut mm. silmänympärysvoide, kasvovoide, kasvoöljy, kasvojenkuorintavoide....
Eli nyt mennään miestenkosmetiikassa todella syvälle.

En ole koskaan ollut mitenkään innokas kosmetiikan käyttäjä. Inhoan jopa rasvata käsiäni. Ja minulla on sentään atooppinen iho... Parranhoidon aloittamisen jälkeen mieli on kuitenkin hieman avautunut. Eli tässä on ilmeisesti jonkinlainen porttiteoria menossa käytäntöön...

Aloitetaan kuitenkin The Daimon Barberin Beard & Stubble Serumista.

"Tämä hyvin imeytyvä partavoide pehmentää karkeaa sänkeä ja saa parran tuntumaan pehmeältä ja silkinsileältä hydrolysoituneen silkkiproteiinin ansiosta. Sisältää ravinteikasta avokadoöljyä, kahai-öljyä, lääkealoeta ja E-vitamiinia partakarvojen ja niiden alla olevan ihon kosteutukseen. Aine on hajustettu valikoimamme eksoottisella ja hienostuneella No5-tuoksulla, jossa erottuvat oud ja egyptiläinen mulukhia."

Kuten kuvauksesta pystyy lukemaan, nyt mennään tavanomaista hienostuneemmalla otteella. Kysymys ei siis ole perus partavahasta, vaan tämän pitäisi antaa parralle vähän enemmän.

Ja niin, olen tätä nyt muutaman kerran partaani levittänyt, ja kyllä tämä jotain tekee. Partakarva selkeästi vahvistuu, ja vaikka en huomaa ehkä täysin "silkinsileyttä", olen tyytyväinen tuotteen lopputulokseen. Seerumi vahvistaa, tuuheuttaa ja selkeästi suojaa partakarvaa. Muotoiltavuutta tämä ei kovinkaan paljoa anna, joten laittaisin enemmän muotoiltavuutta haluavana pienen kerroksen partavahaa myös perään, jolla kammata leuka nätiksi.

Joka tapauksessa, laadukas tuote laadukkaassa pakkauksessa! Tuoksu on myös hyvä, melko raikas, niin kuin oud ja egyptiläinen mulukhia yleensä tuppaa olemaankin...

Toinen mielenkiintoinen tuote omasta mielestäni on The Daimon Barber Eye Cream. Kyllä, silmänympärysvoide!

Minulla on alkanut silmänympärysiho jostain syystä kuivumaan vanhemmalla iällä, ja iho on välillä jopa rikki. Ajattelin, että no, ei kai siitä haittaa ole jos kokeilee. Kokeilunhaluisena miehenä...

"Onpa pieni pullo" oli ensimmäinen kelani. Kunnes tajusin, että jos on oma rasva ainoastaan silmänympärysiholle, ei sitä varmaan kauheasti kulukaan...

"Kosteuta silmänympärysalueen herkkää ihoa väsymyksen merkkejä korjaavalla silmänympärysvoiteella. Helposti imeytyvä voide piristää ja kiinteyttää silmien ulkonäköä sekä vähentää turvotusta ja väsymyksen merkkejä. Tämä helposti imeytyvä ja muotoileva voide auttaa kohottamaan ja kiinteyttämään silmienympärysihoa palkitun aktiivisen Beautifeye-aineosan ansiosta. Turvotus ja ihon värin epätasaisuus vaikuttavat myös vähentyneiltä. Voiteeseen on lisätty Filagrinolia, kosteuttavaa hunajamehiläisyhdistettä, murumuruvoita sekä jojoba-, ryytineidon-, omena-, limetti-, ruusunmarja-, helokki-, kamelia- ja tokoferoliöljyä antamaan syvän kosteutuksen ilman öljyisiä jäämiä."

Muutaman kerran tätä käyttäneenä uskallan jo sanoa, että ei paskempaa! Silmänympärysiho voi selkeästi paremmin jo parin käyttökerran jälkeen! Iho myös tuntuu pehmeämmältä!

Litrahintahan tässä on melko kova, olisiko ryytineidonöljyä vaikea hankkia, joka tuo lisäkustannuksia... No, kuten sanottua, tämä on riittoisa pullo. Ja siitä näppärä, että kun se on pieni, sen voi piilottaa, jos silmänympärysvoide käy liikaa miehisyyden päälle!

Näin kolmenkympin rajapyykin ylittäneenä on kuitenkin pakko nöyrtyä, ja todeta, että tässähän on alkanut vanhenemaan jo ihan silmissä! Ja silmistä! Siksi toivotan itselleni tervetulleeksi hieman isommankin repertuaarin hoitotuotteita vessan kaappiin. Ja The Daimon Barber tekee tätä osastoa melko tyylikkäästi! Ja pelkästään miehille, mikä herättää minussa kunnioitusta brändiä kohtaan!

Pitääpä ottaa lisää tuotteita brändiltä testiin! Jos tässä vaikka nuortuis!

The Daimon Barber Beard & Stubble Serum Dick Johnsonin verkkokaupasta!

The Daimon Barber Eye Cream Dick Johnsonin verkkokaupasta!

-A-J/Parrakas Mies

Lauantai-ilta feat. Hiustenkuivaaja & Mikki Hiiri

Hain eilen pojan kotiin pitkän työviikon jälkeen. Olin ollut itsekin muutaman päivän pois talolta, kun tulimme iltapäivällä tänne, todetaksemme että putket ovat jäätyneet, ja vettä ei tule... Voimakkaasti lauhtunut keli teki ilmeisesti tepposensa.

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun minun aikanani tässä talossa putket jäätyy, ja olin aluksi melko toimeton.  Luin ohjeen, että "paikallista jäätynyt kohta putkesta, ja koita sulattaa se esim. hiustenkuivaajalla"... Pyörin hiustenkuivaajan kanssa kellarissa vesipumpun ympärillä tietämättä yhtään mitä teen. "Paikallista jäätynyt kohta"... Millä helvetillä se paikallistetaan?!

Vähän aikaa sinne tänne hiustenkuivaajalla puhallellen luovutin, laitoin pumpun vieressä olleen arviolta 70-luvulta kotoisin olevan lämmittimen päälle ja menin sohvalle miettimään että voiko maidolla pestä hampaita...

Muutaman tunnin kuluttua,  miehisessä puuskassani, ja kyllästyneenä vedettömyyteen painoin uskaliaasti uudestaan tukankuivaimen kanssa kellariin, ja aloin määrätietoisesti puhaltamaan ensimmäiseen letkuun joka vesipumppuun menee...  Ajattelin, että meneehän se lauantai näinkin.

Ei ollutkaan paskempi idea, kun hetken kuluttua pumppu alkoikin pitää AIVAN JUMALATONTA ÄÄNTÄ, ja selkeästi vesi  alkoi taas virtaamaan. Innostuneena kammottavasta metelistä juoksin takaisin ylös, kokeilin keittiön hanaa, ja KYLLÄ! Vettä!

Ei oo kummempi homma meikäläiselle tuo vesiputkien sulattelu. Noin vaan.


Myöhemmin illalla, kun poika oli jo nukkumassa, katselin tv:tä, kun aloin kuulla rapinaa... Ajattelin, että mitä se jätkä on alkanut siellä rapistelemaan kesken uniensa, kun paikallistin, että ääni ei kuulunutkaan yläkerrasta, vaan keittiöstä... Roskakorin ovi oli auki, ja pussin sisältö liikkui... Miehisenä miehenä, äijien äijänä tönäisin paniikissa oven vain kiinni, ja rapina lakkasi.
Ajattelin kuitenkin, että emme voi muuttaa keskellä yötä pojan kanssa tästä talosta pois mystisen roskiksen rapistajan takia, vaan minun oli tehtävä TAAS miehen työ. Puin kaikki vaatteet ja hanskat mitä eteisestä löysin, nappasin uhmakkaasti roskiskaapin oven auki, nappasin roskapussin salamannopeasti hanskaani, luikin pihalle selkäpiitä puistattaen ja vein pussin pihan perälle roskikseen.

Ei oo kummempi homma meikäläiselle noiden jyrsijöiden hävittäminen. Noin vaan.

Aamulla siivosin roskiskaapista hiiren paskaa ja pelkäsin kokoajan jonkun hyppäävän niskaani.

Tsemppiä mulle!


-A-J/Parrakas Mies

TVOF:in eka jakso katsottu!

Eilen tuli sitten vihdoin se pitkään jännittämäni The Voice Of Finland-jakso, jossa sain kunnian olla mukana. Ja nyt ei ole enää salaisuus sekään, että jatkoon mentiin Olli Lindholmin tiimissä!

Jännitti kyllä etukäteen, että miltä se minun oma osuuteni näyttää. Olin istunut kuvattavana muutamaankin eri otteeseen, joten ihan tarkkaa muistikuvaa ei ollut mitä kaikkea on tullut lörpöteltyä. Mutta eipä tuo nyt niin paha ollut. Ainut mikä harmitti, oli parran epäsiisteys joissain kuvissa. Oli jääny Parrakkaalla Miehellä trimmaus vähän vaiheeseen...

Ei ollut myöskään minkäännäköistä muistikuvaa siitä, minkälaista palautetta valmentajat antoivat. Olin todella jännittynyt lauluni jälkeen, ja muistin että en saanut sanaa suustani. Mutta tulihan sieltä pari...

Kerroin myös televisio-ohjelmassa pissanneeni housuun! Eihän siinä!

Seuraava vaihe onkin sitten Kaksintaistelu. Ne jaksot alkavat ilmeisesti helmikuun puolen välin jälkeen televisiosta. Ilmoittelen sitten kun tiedän koska minun jaksoni tulee!

Katsoitko jakson? Mitä mieltä olit? 

-A-J/Parrakas Mies

Kuva: Saku Tiainen

Parrakas Mies Voice Of Finlandin 6. kauden ekassa jaksossa!

Juuri saamani tiedon mukaan meikäläinen on mukana ensimmäisessä Voice Of Finlandin 6. tuotantokauden jaksossa!

Ei muuta kuin perjantaina Nelonen tulille klo 20, ja katsotaan miten äijän käy!

-A-J/Parrakas Mies

Kuinka paljon mahtuu yhteen vuoteen?

Vuosi 2016... Mistä alottaisin...

Alkuvuosi meni etsiessä oman pääni sisältä vastauksia siihen, miten haluaa elämäänsä elää. Työuupumuksesta toipuminen oli yllättävän pitkä ja raskaskin prosessi. Mutta sen tajusin, että en voi uhrata terveyttäni enää minkään asian varjolla.

Samalla päätin, että ryhdyn kaikkeen mikä tuntuu hyvältä. Kävin mm. kaksissa mainoskuvauksissa, joista molemmista jäi loistava fiilis ja hain sekä osallistuin Voice Of Finlandin uuteen tuotantokauteen!
Täytin 30 vuotta ja juhlin niitä huikeasti Tampereen Kaijakassa!

Ostin myös oman talon vuonna 2016, ja loppukesästä irtisanoin itseni edellisestä työpaikasta ja aloin rakentamaan uutta, innostavampaa uraa.

Ajoin myös jo pitkään haaveilemani moottoripyöräkortin vielä ajokauden loppuun ennen ensilumia, joka oli myös mahtavaa!

Joten vuosi 2016 on ollut täynnä kaikenlaista, hyvää sekä pahaa. Pitkän parisuhteen kariutuminen varjosti muuten positiivisesti tapahtumarikasta vuotta.
Isojen tapahtumien ja henkisen elämänmuutoksen vuoden jälkeen voin kuitenkin sanoa voivani hyvin.

Olen myös varma, että vuodesta 2017 tulee vähintäänkin unohtumaton!

Elämä on kummallinen, mutta myös hyvin hyvin mielenkiintoinen.

Loistavaa uutta vuotta 2017! Mulla on tällä hetkellä siitä melko hyvä fiilis.

Muutos on pysyvää.


-A-J/Parrakas Mies